KaiCell Fibers Oy:n biojalostamohanke Paltamossa tähtää nyt investointipäätöksen tekoon vuoteen 2020 mennessä, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Jukka Kantola.
Sillä aikataululla laitos olisi tuotantokäytössä 2022–2023.
Tavoiteaikataulua on KaiCellissa jouduttu lykkäämään, sillä vielä vuosi sitten tavoitteena oli tehdä investointipäätös tämän vuoden lopulla.
– Kyllä tässä vielä menee ensi vuosi, yvassa ja lupaprosessissa. Ei tämä voi edetä niin nopeasti, Kantola sanoo.
Hän korostaa, että laitoksen valmistelussa pitää tehdä perusteellista työtä. Kyse on investoinnista 20–30 vuodeksi. Kantolan mukaan hanke on edelleen aikatauluraameissaan.
Nyt on jätetty ympäristölupahakemus Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi.
– Siinä menee oma aikansa. Olisi hyvä, jos kesäksi saataisiin luvat, Kantola sanoo.
Hän pohtii, miten viraston resurssit mahtavat riittää asioiden käsittelyyn.
Pohjois-Suomen alueella on paljon erilaisia teollisia hankkeita monella eri sektorilla metsätaloudessa, kaivoksissa ja voimalaitostenkin puolella.
Pohjois-Suomen avissa on vireillä noin 70 prosenttia maan suurteollisuuden uusinvestoinneista.
– Väittäisin, että resursseista ei ainakaan ole 70 prosenttia Pohjois-Suomen avissa. Se tarkoittaa sitä, että asioiden eteneminen ei voi olla niin nopeaa kuin esimerkiksi Keski-Suomessa. Toivotaan, että avi saisi lisää resursseja niin, että he pystyvät tähän vastamaan. Ja olen ymmärtänyt, että he ovat niitä jonkin verran saaneetkin.
KaiCellissa valmistellaan nyt perussuunnittelua, joka on viimeinen tekninen vaihe ennen investointipäätöksiä.
KaiCell on toiminut vuodesta 2017 lähtien yksityisten sijoittajien turvin.
Sitä ei ole Kantolan mukaan vielä sovittu, kenen kanssa KaiCell tehdasinvestoinnit tekee.
Investointirahoitusta selvitetään perussuunnittelun rinnalla. Kiinalaisten rooli rahoituksessa ei ole kiveen hakattu, vaikka KaiCell aikoo hyödyntää kiinalaista osaamista puupohjaisten kuitujen jalostamisessa tekstiilikuiduiksi. Suomessa ja Euroopassa ei vastaavaa teknistä osaamista Kantolan mukaan ole.
– Eri luku on sitten, kenen kanssa investoidaan. Vaikka on yhteistyökumppani, ei se välttämättä tarkoita, että yhteistyökumppani investoi hankkeeseen. Voi olla muitakin vaihtoehtoja. Mutta me tarvitsemme kiinalaisia, jotta saamme tekstiilikuidun markkinoille ja he tarvitsevat meitä, jotta saavat ympäristöystävällisen tekstiilikuidun.
Ilmastonmuutos ja metsien hiilinielun määrä on viime aikoina noussut keskusteluun.
– Kyllähän me joudumme perustelemaan, millä asialla me olemme. Ja mielellämme osallistummekin keskusteluun, Kantola sanoo.
– Meidän kokomme on sitä luokkaa, että vähemmän on enemmän. KaiCellista ei tule jättitehdas, ja me toimimme Kainuun alueella. Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat metsäinventaarion mukaan juuri niitä alueita, missä on eniten varaa lisätä puun käyttöä.
Tunnettuuden puute ei ole Kantolan mielestä KaiCellin hankkeelle ongelma. Esimerkiksi Danske Bank oli tiistaina julkistetussa sellualan katsauksessaan jättänyt huomiotta KaiCellin hankkeen kokonaan.
– Ei se ole meiltä pois. Ehkä se on Danske Bankilta pois. Ne, jotka ovat perillä asioista, tietävät, missä me mennään.
Sellua Paltamosta tekstiilikuiduksi
- KaiCell Fibers Oy aikoo valmistaa Paltamossa sellua ja jalostaa sitä Arbroniksi, joka on tekstiilikuidun raaka-aine. Arbron-teknologia on suomalaista. Sen kehitystyö on käynnissä.
- Alkuvaiheessa päätuote on kemiallinen sellu. Sitä pyritään jalostamaan Arbroniksi.
- KaiCellin suunnittelema sellu- ja kuitutehdas tuottaisi valkaistua sellua 500 000–600 000 tonnia vuodessa.
- Tekstiilikuidun vuosituotanto olisi 100 000–400 000 tonnia.
- Biojalostamo käyttäisi havukuitupuuta ja haketta 3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Raaka-aine hankittaisiin keskimäärin 100 kilometrin säteeltä.