Helsinki
Oulun Lipon entisestä toimitusjohtajasta Kai Suikkasesta tulee pesäpallon sopupelijupakan yksi päätodistajista. Hänen nimensä nousi painokkaasti esille tiistaina alkaneessa jutun ylioikeuskäsittelyssä Helsingin hovioikeudessa. Suikkasta tullaan kuulemaan todistajana 22. lokakuuta.
Kai Suikkasen rooli nousee Jyväskylän Kirin pelinjohtajana kesällä 1998 toimineen Petri Kaijansinkon asianajajan Pekka Pajalan mukaan huomattavaksi. Hän väitti Vantaan käräjäoikeuden tuomion jälkeen Oulun käräjäoikeudessa käydyssä palkkasaatava- ja sopupelien aiheuttamista vahingoista käydyssä oikeudenkäynnissä, että Lipon pelinjohtajana toiminut Jari Alasmäki olisi kertonut sopupelistä etukäteen. Syyttäjä Ari-Pekka Koivisto haluaa kuulla Suikkaselta myös sen, varoittiko hän Alasmäkeä ja Kaijansinkkoa sopupeliaikeista Superpesiksen toimitusjohtajan Kimmo Tolosen soiton jälkeen.
Sen sijaan Vantaalla todistelutarkoituksessa kuullun Janne Vuorisen kuulemisesta syyttäjä on luopunut.
Syyttäjä Ari-Pekka Koivisto valitti hovioikeuteen 13 Vantaan käräjäoikeuden antamasta 20 tuomiosta. Vastaajista valittivat puolestaan kaikki muut paitsi yksi tuomiotta alioikeudessa jäänyt henkilö. Koivisto vaati hovioikeutta langettamaan päätekijöille kovemmat rangaistukset kuin käräjäoikeus teki. Se tuomitsi neljälle päätekijälle 5 kuukautta ehdollista vankeutta ja muille 3-4 kuukautta tai sakon.
Vastaajat kiistivät
Vastaajien asianajajat kiistivät hovioikeudessa kaikki syytteet perusteettomina ja pitivät näyttöä osin ala-arvoisena. Asianajaja, oikeustieteiden tohtori Harri Vento vaati ylioikeutta tulkitsemaan niin sanottua arvauselementtiä toisin kuin Vantaan käräjäoikeus. "Missään ei ole kielletty käyttää saamiaan parempia tietoja hyväksi pitkävetopelaamisessa. Pelaajatkin voivat pelata pitkävetoa ja käyttää vihjetietoja hyödykseen. Petoksen tunnusmerkistön toteutumisessa on erehdyttäminen keskeisintä. Kun Veikkaus toimi passiivisesti eikä ryhtynyt ajoissa asian vaatimiin varotoimiin, se otti tietoisen riskin eikä tullut erehdytetyksi", hän tiivisti.
Riku Kytösalmen asianajaja Harri Reijonen muistutti hovioikeutta siitä, että syyttäjän vahvaksi näytöksi korostamista teletunnistetiedoista ei saa tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. "Pelaajat ja pelinjohtajat ovat kyllä puhuneet toisilleen, mutta puhelujen sisällöistä ei ole tietoa. Käräjäoikeuden tuomio perustuu Kytösalmen osalta pitkälle hänen ja Petri Kaijansinkon keskenään käymiin keskusteluihin."
Jari Alasmäen asianajaja Petri Pehkonen vaati kaikkien syytteessä olevien asioiden erottamista yhteispaketista omikseen. Hän painotti,että Jari Alamäellä oli kesällä 1998 yli 10 000 markan nettotulot kuukaudessa, mutta silti hän pelasi vaivaisella 300 markalla sopupelikierrosten aikana ja hävisi rahansa.
Saman toi esille myös Kaijansinkon avustaja Pekka Pajala. Kaijansinkko pelasi puolta suuremmilla panoksilla, mutta summa ei silti ollut suuri, jos sitä vertaa liki 10 000 markan kuukausittaiseen nettotuloon.
Pekka Pajala vaati Veikkauksen edelleen vaatiman liki 1,9 miljoonan markan oikeudenkäyntikulujen hylkäämistä tai ainakin niiden sovittelua. Lisäksi pelaajien saamat voitot tulisi palauttaa ja hovioikeuden hylätä Vantaan käräjäoikeuden tavoin Veikkauksen kokonaisvahingostaan esittämä yli yhdeksän miljoonan markan korvausvaatimus.
Kovat panokset
Syyttäjä Ari-Pekka Koivisto piti näyttöä petosrikoksista vedenpitävinä ja toi epäiltyjen avunantojen osalta esille hallituksen tuoreen esityksen rikoslain yleisistä opeista. Niissä tuodaan esille vastaavanlainen rikoksen edistäminen. Koivisto ihmetteli, kuinka pelaajat eivät olisi puhuneet peleistä etukäteen, koska he pelasivat pitkävetoja huomattavilla panoksilla ennen varsinaista peliä. Lipon ja Kirin välistä peliä he pelasivat ristinä 150 rivin ja yli 30 000 markan panoksella ja Lipon ja Kankaanpään ottelua 350 rivillä ja 80 000 markan panoksella.
Helsingin hovioikeus on tiivistänyt sopupelioikeudenkäynnin pääkäsittelyn 15 päivään. Vantaan käräjäoikeudessa asiaa puitiin 39 pitkää päivää.