Sattumaa tai ei mutta Unkarin hallituksen vastaiset mellakat osuvat ajankohtaan, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Unkarin kansannoususta.
Väkijoukko kaatoi illalla 23. lokakuuta vuonna 1956 jalustaltaan valtavan Stalinin patsaan ja yritti sen jälkeen tunkeutua Unkarin radiotaloon Budapestissa. Osalla mielenosoittajista oli myös aseita, ja he vastasivat turvallisuusjoukkojen tulitukseen. Kansannousu kukistui verilöylyyn, kun Unkarin silloinen hallitus ja puolue kutsuivat neuvostopanssarit apuun.
Halutessaan Unkarin tämänkertaisenkin "kansannousun" taustalla voi nähdä vallankumoushenkeä, mutta pääsyy lienee patoutunut tyytymättömyys maan kahtiajakoon.
Kevään vaalit voittanut ja toisen nelivuotiskauden hallituksessa lunastanut sosialistipuolue (MSZP) on entisten kommunistien perillinen. Sen harjoittama uusliberaali talouspolitiikka on synnyttänyt Unkariin joukon rikkaita - ja ison häviäjien luokan.
Tavallisen unkarilaisten tyytymättömyyden ymmärtäisi suomalainenkin, jos hän tankatessaan autoaan maksaisi jokaisesta bensalitrasta 5-6 euroa.
Viimeinen pisara oli pääministeri Ferenc Gyurcsanyn ja hänen edellisen hallituksensa julkisuuteen vuotama tunnustus, jonka mukaan hallituksen oli pakko valehdella voittaakseen vaalit.
Valtaa pitävä eliitti oli häpeilemättä huijannut kansaa, ja nyt se vaatii kansaa vielä maksamaan laskun. Gyurcsanyn hallituksen säästökuuri rapakuntoisen valtiontalouden tasapainottamiseksi ottaa kaikilta, mutta eniten veronkorotuksista ja sosiaaliturvan leikkauksista kärsivät pienituloiset.
Pääminister Gyurcsany, 45, on myös henkilönä osalle unkarilaisista kuin punainen vaate. Hän toimi nuoruudessaan kommunistinuorissa. Nykyisin hän on yksi Unkarin rikkaimmista miehistä, jonka varallisuus on peräisin paljon arvostelua herättäneiltä yksityistämisen vuosilta sosialismin romahdettua.
Liberaalia talouspolitiikkaa johdonmukaisesti noudattanut Unkari on yksityistänyt miltei kaiken yksityistettävissä olevan.
Unkari on jakautunut myös poliittisesti kahtia MSZP-vetoiseen vasemmistoon ja karismaattisen Viktor Orbanin johtamaan oikeistolaiseen nuordemokraattien Fidesziin.
Fidesz katsoo edustavansa oikeita unkarilaisia, jotka eivät ole tahrineet käsiään kommunismin aikaisissa rikoksissa. Puolueen jyrkemmässä oikeistosiivessä on myös EU-kielteisiä voimia. MSZP taas peri neuvostoaikaisen valtapuolueen, mutta tunnustaa nyt eurooppalaisen EU-myönteisen sosiaalidemokratian värejä.
Kahtiajako oli näkyvissä jo 1992, mutta veitsenteräväksi - myös perheitä ja sukuja halkovaksi - se kärjistyi vuoden 2002 vaaleissa, jolloin MSZP niukasti syrjäytti Fideszin.
Viime keväinen vaalitappio oli jo toinen katkera pala Fideszille, joka hakee hyvitystä 1. lokakuuta pidettävissä kunnallisvaaleissa.