Jyrki Rekilä sai hieman ennen jääpallon MM-kisoja puhelinsoiton, joka laittoi miehen vatsan kipristelemään jännityksestä.
Oulun naapurikunnassa Kellossa asuva linjatuomari valittiin Suomesta kisoihin lähetettävään tuomarikolmikkoon yhdessä helsinkiläisten Kaj Wallenin ja Miikka Poikselän kanssa. Yllättynyt Rekilä tarttui kutsuun, pakkasi laukkunsa ja matkasi tuomariuransa toisiin MM-kilpailuihin.
"Odotin kutsua nuorten kisoihin Norjaan, mutta päätöstä ei tarvinnut kauaa miettiä. Vaimon kanssa keskustelimme asiasta, ja se oli sillä selvä", Rekilä kertoo.
Ilman Merja-vaimon täydellistä siunausta ei ensi viikolla 40 vuotta täyttävä jääpallojuristi maailmalla reissailisi. Kazanin matkalleen Rekilä starttasi viime viikon torstaina, ja kotiin miestä voidaan odottaa vasta ensi tiistaina.
Vajaat kaksi viikkoa poissa kotoa ja kolmen lapsen luota on pitkä aika, etenkin kun touhun taloudellinen hyöty on käytännössä olematon.
"Suomen liigapelien ottelukorvaus on suurempi kuin täällä maksettava päiväraha. Käytän matkaan talvilomani, eikä se taida ihan riittääkään. Onneksi työnantajan puolelta on oltu ymmärtäväisiä", Rekilä valottaa.
Kahdeksatta vuottaan viheltävä Rekilä on erikoistunut linjatuomariksi. Päätuomarin hommat eivät miestä kiinnosta, sillä kellolainen haluaa tuomita myös kansainvälisillä kentillä.
"Nykyinen asetelma sopii minulle oikein hyvin. Päätuomariksi opetteleminen veisi paljon aikaa, ja aloitin sen suhteen tuomarinurani aivan liian myöhään."
MM-kisoissa Rekilän ensimmäinen koitos oli heti perjantaina kahden suurvallan kohdatessa toisensa. Suurta Venäjän ja USA:n ottelussa olivat lopulta vain loppulukemat, 19-1.
"Eihän se mikään vaikea peli ollut. Kontrasti oli tosin melkoinen, kun vielä tiistaina vihelsin Oulussa harrasteliigan peliä, ja perjantaina yritin pysyä venäläisten huippumiesten vauhdissa mukana", Rekilä naurahtaa.
Suomalaiskolmikolle on toistaiseksi langennut epäkiitollinen tehtävä viheltää kolme isäntäjoukkue Venäjän neljästä pelistä.
USA-ottelu sujui vielä ilman kalabaliikkeja, mutta Venäjä-Norja-pelin jälkeen ryöpytys oli melkoista - tällä kertaa tosin norjalaisten leiristä.
"Norjalaiset pelasivat välillä todella rumaa peliä, ja kun pistimme miestä jäähylle, he suuttuivat meille. Onhan se aika koomista syyttää tuomareita tappiosta, kun ottelu päättyy 22-0."
Tuomari on välillä
sylkykuppina
Aikoinaan Kellon Lyönnissä ykkösdivisioonaa tahkonnut Rekilä ymmärtää, että toisinaan pelaajien pinna saattaa kärähtää. Kummaltakin puolelta asiaa katsellut linjuri kuitenkin muistuttaa, että pelaajien virheet unohtuvat helpommin kuin tuomarien.
"Itse otan tekemäni virheet todella syvästi itseeni ja mietin niitä vielä pitkään jälkeenpäin. Vaimo kyllä aina huomaa ottelusta tullessani, ovatko vihellykset menneet hyvin vai huonosti", Rekilä myöntää.
Miehen mieleen muistuu parin vuoden takaa yksittäinen tapaus, joka kuvaa osuvasti tuomarin karua arkea. Tornion Palloveikkojen kotiottelussa eräs torniolaiskatsoja hiillosti linjamiestä viimeisen varttitunnin ajan antaen kellolaisen kuulla kunniansa.
"Seuraavana päivänä kaverilta tuli tekstiviesti, jossa hän pyysi anteeksi ja totesi vain purkaneensa pahaa oloaan minuun. Toisinaan tuomarin osana on olla yleisenä sylkykuppina, mutta onneksi useimmiten pelin jälkeen pystyy paiskaamaan kaikkien kanssa reilusti kättä", Jyrki Rekilä tuumaa.