Oulu Osa-aikatyön yleistyminen tietää sitä, että yhä useampi joutuu paiskimaan elantonsa eteen kahta työtä. Vaikka Suomessa tehdään kansainvälisesti katsoen vähän osa-aikatyötä, se on lisääntynyt rajusti etenkin yksityisillä palvelualoilla.
Pakkoraossa kahta työtä tekeviä on vaikea löytää tilastoista, mutta ammattiyhdistysihmisten kokemuksen mukaan heidän joukkonsa on kasvamaan päin.
"Vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintola-ala, siivousala, huolintapalvelut", SAK:n sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen luettelee.
Vaikka töitä olisi viikossa 30 tuntia, ovat näiden alojen tuntipalkat Kallisen mukaan niin matalat, ettei raha varsinkaan kalliiden vuokrien pääkaupunkiseudulla riitä elämiseen.
Toisaalta nykyään puhutaan jo silpputyöstä. Kun työsuhteet kestävät lyhimmillään muutaman tunnin, voi henkensä pitimen joutua raapimaan usealta oksalta.
"Ihmisillä saattaa olla aamulla aikaisin siivoustyö. Sitten mennään muutamaksi tunniksi kotiin ja iltapäivällä on toinen työ. Jos ei satu asumaan lähellä molempia työpaikkoja, liikkumiseen tuhraantuu suurin osa päivästä", Kallinen kertoo.
Kun yhtälöön lisätään huollettavat lapset, seuraa vaikeuksia. "Sanotaan vaikka niin, että arkielämä ei oikein suju. Joillakin on kolmaskin työnantaja", Kallinen päivittelee.
Tuttu ongelma Oulussakin
Ongelma on tuttu Oulun seudullakin. "Siivoojat, kaupan kassat, tarjoilijat. Naisia tässä hyppyytetään oravanpyörässä", sanoo Palvelualojen ammattiliiton Oulun aluetoimitsija Paula Grekelä.
"Työnantajat etsivät tehoja, eivätkä palkkaa kokopäiväiseksi", Grekelä kuvailee.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kertoo, että myyjien ammattiryhmässä sivutyön tekijöiden osuus menee alle valtakunnallisen keskiarvon.
Kuitenkin noin kolmannes vähittäiskaupan palkansaajista työskentelee alle 35 tuntia viikossa, eivätkä kaikki eivät ole opiskelijoita tai sovitellun päivärahan turvin toimeentulevia.
Oma tutkimus vaarassa
Tilastojen mukaan eniten sivutöitä tehdään koulutusalalla. Suuri osa selittyy professoreilla, jotka käyvät luennoimassa muuallakin. Sen sijaan assistenttien ja tutkijakouluissa opiskelevien joukossa on monia, jotka eivät pärjää palkallaan.
Tutkijakoulut ilmaantuivat yliopistomaailmaan vuonna 1995. Nykyään opiskelijoille maksetaan valtion palkkaluokan A18 mukaista palkkaa ilman ikälisiä, mikä tarkoittaa reilua 1 600 euroa kuukaudessa.
Varsinkin perheelliset joutuvat etsimään tienestejä muualta ja varsinainen päätyö, eli väitöskirjan tekeminen viivästyy. Toisaalta lähellekään kaikki tutkijakouluissa olevat eivät saa palkkaa.
"Kun lähtee sivutöitä tekemään, on vaarana, että tutkimustyö jää tekemättä ja ura menee pilalle. Kyllä se on aina semmoinen harkinnan paikka", sanoo asiamies Riku Matilainen tieteentekijöiden liitosta.
Matilainen on törmännyt loppuun ajettuihin jatko-opiskelijoihin, jotka eivät saaneet tutkimustaan tehdyksi. On ollut pakko tehdä muutakin työtä perhettä elättääkseen.
"On sellaisiakin, jotka tekevät väitöskirjaa jopa opintotuella", Matilainen muistuttaa.