Pohjoissuomalaisten kansanedustajien mielestä Suomen ongelmat täyttää pakolaiskiintiönsä poistuisivat, jos asialla ei hääräisi sekä sisäministeriö että työministeriö kuten nyt. Kalevan kyselyyn määräaikaan mennessä vastanneet kansanedustajat eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä siitä, kumpi ministeriö saisi vastuun kiintiöpakolaisista, mutta he ovat valmiita kirjaamaan yhden ministeriön mallin hallitusohjelmaan.
Tosin vastausprosentti kyselyyn oli näin loma-aikaan vaatimaton: 25 Oulun ja Lapin läänin kansanedustajasta vain kymmenen kertoi kantansa. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd.) mielestä eriytynyt hallinto ei ole kyennyt luomaan kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa. Seuraavassa hallitusohjelmassa on oltava teesit maahanmuuttoa koskevan hallinnon remontoimiseksi, Jaakonsaari esittää.
Hän iloitsee siitä, että juuri joulun alla suomalaiset saivat viimein täytettyä velvoitteensa ja valitsivat Ankaran pakolaisleiriltä kiintiöömme kuuluvia pakolaisia. Hänen mielestään oli anteeksiantamatonta, että pakolaiset joutuivat virumaan leireillä Suomen viranomaisten riitelyn takia. Jaakonsaaren mielestä sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) ja työministeri Tarja Filatovin (sd.) ministeriöiden kiistan taustalla on kovan ja pehmeän linjan välinen ristiriita.
"Asioita on katsottava molemmista näkökulmista: sekä meille asetettujen velvotteiden täyttämisen ja pakolaisten suojelun sekä turvallisuuden näkökulmasta", hän neuvoo.
Kotouttamismahdollisuuksia on Jaakonsaaren mielestä syytä pohtia, mutta humanitaaristen seikkojen on silti oltava etusijalla.
Häpeällistä toimintaa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen siirtäisi pakolaisasiat kokonaan työministeriön vastuulle. Käytännössä työministeriö on vastannut jo tähänkin saakka pakolaisten sijoittamisesta, kouluttamisesta ja muutoinkin integroinnista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hänen mielestään on häpeällistä, että Suomi ei kykene täyttämään vuosittaista 750 pakolaisen kiintiötä vuosittain. Kyse on hänen mielestään kyvyttömyydestä, haluttomuudesta tai ammattitaidon puutteesta.
"Ministeriöiden välitkään eivät ole olleet todellakaan hyvässä mallissa", Korhonen sanoo. Hän on kuitenkin mielissään siitä, että nyt ollaan muovaamassa budjettia koskeva säännöstö, jonka perusteella pakolaiskiintiörahoja voidaan siirtää seuraavalle budjettivuodelle.
Korhonen uskoo, että tavallisille kansalaisille on välittynyt pakolaiskiistassa viesti, että kyse on turvallisuusriskistä. "Turvallisuuskysymysten kohtuuton suurentelu herättää aiheetonta huolta ihmisissä." Korhosen mielestä Suomen pakolaiskiintiö voitaisiin hyvin nostaa asteittain 1 200 henkilöön.
Tahdosta kiinni
Kokoomuksen Suvi Lindén tekisi sisäministeriöstä "pakolaisministeriön". Hänen mielestään UNHCR:n velvoitteen täyttäminen on tahdon asia. "Mielestäni pakolaiskiintiö, johon Suomi on sitoutunut, on sopiva."
Lindén on kuitenkin valmis hilaamaan sitä ylöspäin, jos tilanne sitä vaatii. Hänen mielestään asia on vakava, jos Suomen viivyttelyllä hoitaa velvoitteensa on poliittinen hyväksyntä. Hän epäilee, että kiintiötä ei olisi saatu täydennettyä enää tämän vuoden puolella ilman julkista keskustelua.
Samoin kokoomuksen riveihin lukeutuva kansanedustaja Esko Kurvinen on periaatteessa yhden ministeriön kannalla, mutta niin, että pakolais- ja turvapaikka-asiat keskitettäisiin sisäministeriöön ja työperäisen maahanmuuton asiat työministeriöön.
Hänen mielestään suomalaisten vitkuttelussa on kyse huonosta yhteistyöstä sisä- ja työministeriön välillä. "Olen seurannut kahdeksan vuotta läheltä ministeriöiden toimintaa enkä voi muuhun johtopäätökseen tulla."
Oulun vaalipiirin kolmas kokoomuslainen Lyly Rajala pitää järjestelmää, jossa pakolaiset valitaan paikan päällä leireiltä, hyvänä. "Voimme edes hiukan valvoa, ettei maahan tuoda turhaan rikollista ainesta." Hän pitää myös 750 henkilön määrää sopivana kiintiönä.
Toteutukselle aikaa
Vihreiden Erkki Pulliainen muokkaisi suomalaista järjestelmää niin, että olisi vain yksi viranomainen, joka pääasiassa käsittelisi pakolaisasiat: se neuvottelisi UNHCR:n kanssa ja hankkisi turvallisuuslausunnot supolta.
"Ratkaisevaa on, että jo heti alkuvuodesta esityö on tehty mahdollisimman pitkälle valmiiksi, jotta toteutukseen jää aikaa." Pulliaisen mielestä 750 on minimikiintiö. Suomen tulisi valmistautua ottamaan tuhat pakolaista vuodessa, hän esittää. Keskustan Tapani Tölli kertoo, että eduskunnan hallintovaliokunta on jo esittänyt, että pakolaisasiat keskitettäisiin sisäministeriöön. Hän pitää nykyistä kiintiötä sopivana, mutta pitää mahdollisena sen nostamisesta tietyissä tilanteissa.
Keskustan Simo Rundgren, Inkeri Kerola ja Tuomo Hänninen pitävät 750 henkilön määrää hyvänä. Yhdenkään kyselyyn vastanneen kansanedustajan mielestä rotu tai uskonto ei saa olla pakolaisten valintakriteerinä.
