Oulu
Suomalaisnuorten on arveltu siirtyvän tietoyhteiskuntaan homogeenisena ryhmänä ja paljon vanhempia ikäluokkia vaivattomammin. Mutta nuorissakin on paitsi aktiivisia toimijoita myös väliinputoajia, jotka tuskin hyödyntävät tietotekniikan mahdollisuuksia. Tähän viittaa Sitran perjantaina julkaisema raportti, jossa nuoret luokitetaan "Kahden kerroksen kännykkäkansaksi".
Nuorten suhtautumista tietotekniikkaan tutkittiin nyt ensi kertaa omana aiheenaan. Tulosten mukaan nuoret jakautuvat kahteen selvään leiriin. Toisessa ovat osaajat ja toisessa ne, jotka eivät osaa tai halua osata käyttää tietotekniikkaa, siis tietokonetta, internetiä ja sähköpostia.
Kännykkä jäi tutkimuksessa syrjään, sillä lähes kaikilla suomalaisnuorilla havaittiin olevan lähes samanlaiset lähtökohdat. Kännykkä on siis kaikkien nuorten ulottuvilla ja myös ahkerassa käytössä.
Suomen Kuntaliiton, Allianssin ja Sitran Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksessa on tarkasteltu 18-26 -vuotiaiden tietotekniikan käyttöä. Vastauksia saatiin 4 000 nuorelta 42 paikkakunnalta ympäri Suomea.
"Porukka ei missään nimessä ole mikään yhtenäinen sakki", painottaa nuorison asenteisiin aikaisemminkin perehtynyt tutkija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitosta.
"Ja tässäkin asiassa löytyi se ero. On niitä, joille asia on luonteva osa elämää ja niitä, joille se ei ole laisinkaan, johtuen kiinnostuksen puutteesta tai riittämättömien tietojen ja taitojen takia", hän sanoo nuorten suhteesta tietotekniikkaan.
Kaikkein syvin kuilu ilmeni tutkimuksen vanhimman ryhmän eli 24-26 -vuotiaiden nuorten aikuisten kohdalla. "Heidän paristaan löytyivät sekä aktiivisimmat että passiivisimmat", Kurikka kuvaa.
"Tavallaan se kuvastaa sitä eroa, että ne nuoret, jotka ovat kaikessa mukana, on hyvät työpaikat ja opiskelutaustaa tarpeeksi, he ovat aktiivisia. Sitten korostuu se porukka, joka alkaa olla hyvin tippunutta systeemistä."
Naiset hyötykäyttäjiä
Tutkimuksen mukaan kolme neljästä nuoresta lukeutuu tietotekniikan hyötykäyttäjiin. Yksi neljästä nuoresta taas tyytyy korkeintaan viihdetarjontaan, kuten peleihin.
Satunnaisesti, korkeintaan muutamia kertoja kuukaudessa tietotekniikkaa käyttää noin 40 prosenttia vastaajista. Esimerkiksi joka viidenneltä tutkimusnuorelta puuttuu oma sähköpostiosoite. Jos sellainen on, niin useimmiten nuori hyödyntää ilmaistarjousta.
Työttömät nuoret lukeutuvat muita useammin satunnaiskäyttäjiin. Silti työttömistäkin sentään kahdeksan prosenttia kuuluu internetin tehokäyttäjiin.
Mitä koulutetumpi nuori, sitä erottamattomammin hänestä tietotekniikka kuuluu työelämään. Joka neljäs nuori ei pidä tulevaisuutta edes mahdollisensa ilman tietotekniikkaa. Sen sijaan passiivikäyttäjistä lähes joka toinen haluaisi elää ilman tietokoneita.
Nuoret naiset voisivat miehiä useammin kuvitella tulevansa toimeen ilman tietotekniikkaa. Ylipäänsä naiset istahtavat ruudun eteen miehiä harvemmin, mutta selvästi hyötykäyttömielessä, tarkoitushakuisesti.
Ja tässä sukupuolten asenteet nyt näkyvät tosissaan: yli 60 prosenttia naispuolisista nuorista ei nimittäin voisi edes kuvitella sijoittuvansa it-alalle. Kun miehistä it-ammattilaisuutta vastusti vain 40 prosenttia.
Lisää ilmaispaikkoja
Joka tapauksessa valtaosa nuorista suhtautuu tietoyhteiskuntaan myönteisesti. "Mutta joukossa on niitäkin, jotka eivät silti ole kehityksessä mukana", Kurikka muistuttaa. Osalle esimerkiksi internetin käyttö on sekä liian vaikeaa että kallista.
Useimmiten nuori käyttää tietokonetta joko oppilaitoksessa tai kotona. Mutta Kurikan mielestä käyttömahdollisuuksia olisi lisättävä erilaisten ilmaispaikkojen kautta.
Eniten ilmaispaikkoja käyttävät nuorimmaiset. Silti esimerkiksi kirjastojen tietokoneyhteyksiin turvaa vain joka kymmenes nuori. Syynä tutkija pitää sitä, että laitteita on kovin vaikea saada käyttöön: "Niitä on liian vähän."
Kirjastoja hieman useammin suomalaisnuoret istuvatkin näyttöpäätteen ääressä ystäviensä luona.