Jos tiistaina alkavan Naton huippukokouksen paikka valittiin lojaalisuuden perusteella, Latvia ja sen pääkaupunki Riika ovat oikeita valintoja. Piskuinen 2,5 miljoonan asukkaan Latvia on lähettänyt sotilaita kaikkiin keskeisiin Naton-operaatioihin. Latvialaissotilaita on Kosovossa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Afganistanissa. Kun päälle lasketaan vielä komppaniallinen sotilaita Yhdysvaltain rinnalla Irakissa, ei Latvian uskollisuudesta ole jäänyt sanan sijaa.
Latvian armeija ei ole suuruudella pilattu, mutta parhaimmillaan jopa kymmenesosa sen vahvuudesta on ollut ulkomaisissa operaatioissa. Niihin kuluu 14 miljoonaa euroa vuodessa ja summat ovat kasvussa. Kaatuneita on toistaiseksi vasta yksi: miinanraivaaja Irakissa.
Latvian ulkopoliittisen instituutin johtaja Atis Lejins karrikoi, että Naton sisälle on muodostunut kahden kategorian sotilaita. Osa taistelee ja osa toimii pelkästään rauhanturvaajina. Tai kuten Afganistanissa sanotaan: vakauttamis- ja jälleenrakennustöissä.
"Tämä on väärin. Latvia on harvoja maita Irakissa, jolla ei ole mitään osallistumisrajoituksia. Me menemme kaikkein vaarallisimpiin partiotehtäviin. Uskon, että amerikkalaiset muistavat, että olimme alusta asti heidän rinnallaan Irakissa. Riippumatta siitä, mitä mieltä he olivat Irakin sodasta", Lejins ruotii.
Venäläiset palasivat
"huonoihin tapoihin"
Atis Lejins arvelee, että monilla latvialaisilla on 2,5 vuotta kestäneen Nato-jäsenyyden aikana syntynyt illuusio, että he ovat turvassa.
Hän muistuttaa kuitenkin, että suuri naapuri Venäjä on palannut huonoihin tapoihin. Se uhkailee, tappaa kriittisiä ihmisiä maan rajojen sisä- ja ulkopuolella. Lejins viittaa Lontoossa kuolleen entisen agentin Aleksandr Litivnenkon tapaukseen. "Miten kukaan yksityinen ihminen saa uraania käyttöönsä", hän kysyy.
Lejins kertoo latvialaisen elokuvayhtiön ponnisteluista Gorkin kaupungissa Venäjällä. Yhtiö teki filmin Neuvostoliiton aikaisesta toisinajattelijasta Andrei Saharovista. Sovitut haastattelut yhtä lukuunottamatta peruuntuivat Saharovin karkotuspaikassa Gorkissa. Haastatteluun pyydetyt olivat kadonneet kaupungista. Jäljelle jäänyt oli kertonut muiden pelkäävän.
Lejinsin mukaan Venäjän duuma on taannoin hyväksynyt lain, jonka mukaan Venäjällä on oikeus tuhota vihollisiaan maan rajojen ulkopuolella.
Naapureita
ei voi valita
Kun Venäjä-suhteista kysyy latvialaiselta poliitikolta, on kieli enemmän keskellä suuta. Maan puolustusministeri Atis Slakteris sanoo, että suhteet ovat olleet huonommassakin jamassa. Tällä hetkellä näyttää Liettua olevan kolmesta balttimaasta suurimmassa epäsuosiossa Moskovan silmissä.
"Latvian suhteet Venäjän kanssa ovat nyt käytännönläheiset. En usko, että Natossa kukaan enää moneen vuoteen on pitänyt Venäjää vihollisena. Se on partneri", muistuttaa viime viikolla 50-vuotispäiviään juhlinut Slakteris.
Slakteris lisää perään latvialaisen sanonnan: "Ei ole mahdollista valita sukulaisia ja naapureita".
Slakterisin mukaan Venäjä on viime aikoina pidättäytynyt Baltian ilmatilan loukkauksilta. Baltian ilmatilaa valvoo kahdeksan Nato-hävittäjää vuorollaan eri Nato-maista. Baltian mailla ei itsellään ole taistelukoneita.