Naisten SM-sarjan pudotuspelit
Oulu Kärppien naisten joukkueen profiilihyökkääjä Anne Helin ja valmentaja Lauri Merikivi asettuvat kuvaajan pyynnöstä poseeraamaan Pekka Rinteen pahvisen muotokuvan ääreen.
Asetelmaan liittyy vahvaa vastakohtien symboliikkaa. Oikea Pekka Rinne takoo yhden kauden aikana satoja tuhansia dollareita maailman kovimmassa kiekkoliigassa, eikä hän ole pahvia.
Naisten jääkiekossa Suomessa ei käytännössä voi ansaita yhtään mitään, vaan rahavirta kääntyy toisin päin.
"Teemme talkoita ja pyrimme hankkimaan sponsoreita. Jos se tuotto ei riitä kattamaan matkakuluja, maksamme omasta pussista", Helin taustoittaa.
Samaa rataa kulkee valtakunnallinen suuntaus.
"En tiedä, että missään joukkueessa kukaan ansaitsisi yhtään mitään", Helsingistä viime kesänä Ouluun muuttanut Helin alleviivaa.
SM-sarjan pistepörssissä kakkoseksi sijoittunut Helin (14+13=27) innostuu kuitenkin vertailemaan naisten ja miesten huippujääkiekon eroavaisuuksia.
"Miesten otteluissa on enemmän vauhtia ja fyysisyyttä, sillä naisten peleissä ei saa taklata. Mutta kyllä me ihan samoja kuvioita harjoitellaan kuin miehet", Helin kertoo.
Vaikka Helin, 22, ei tee tiliä jääkiekolla, hän katsoo olevansa etuoikeutettu.
"Jääkiekko on naisille monien mahdollisuuksia laji. Tavallaan itse saa määritellä, kuinka korkealle haluaa mennä. Voi yrittää maajoukkueeseen ja sitä kautta olympialaisiin; voi päästä Yhdysvaltoihin pelaamaan ja opiskelemaan tai sitten Venäjälle tekemään tiliä. Vaihtoehtoja on yllättävän paljon", naisten maajoukkueen kantaviin voimiin kuuluva Helin laskeskelee.
Lähihoitajasta
sairaanhoitajaksi
Kaiken taustalla kuningasajatuksena on kuitenkin tavallinen arki.
"Jääkiekosta ei saa ammattia, eikä siihen voi satsata täysipäiväisesti. Meidän on hankittava koulutus ja työpaikka omaa tulevaisuutta varten", hän korostaa.
Helin muutti viime kesänä Ouluun jääkiekon ja opiskelun perässä. Lähihoitajaksi jo valmistunut Helin saa alan lisäpätevyyttä opiskelemalla Oulun seudun ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi.
"Olen todella tyytyväinen tästä ratkaisusta. Oulu mukava kaupunki, välimatkat ovat lyhyet ja jääkiekko on mukavaa."
Lyhyistä välimatkoista ei ollut kysymys, kun linja-auton nokka kääntyi viime syksynä nelostielle kohti etelää.
"Kun olin tottunut 50 kilometrin pelimatkoihin, satojen kilometrien pelimatka oli aluksi shokki. Nyt olen jo tottunut reissaamiseen, lähtö on klo 4-5 aamulla ja kun nukkuu yhdeksän korville, matkakin sujuu nopeasti."
SM-sarjassa
jo 12-vuotiaana
Uransa alkuperustuksen hän hän rakensi alle kouluikäisenä pihapeleissä ja jääpallon parissa, mutta pian jääkiekon vetovoima kävi ylitsepääsemättömäksi.
Hän onkin yksi kaikkien aikojen nuorimmista suomalaiskiekkoilijoista pääsarjassa, sillä hän mahtui Karhu-Kissojen kokoonpanoon jo 12-vuotiaana.
"Olihan se aika erikoista, kun vuoden 1999 MM-kisoissa pyytelin nimmareita omilta idoleiltani, ja vuotta myöhemmin pelasin heidän kanssaan samassa joukkueessa", Helin naurahtaa.
Noilta ajoilta on myös hänen lempinimensä "GB".
Siis mikä ihmeen "GB"?
"Se tulee sanoista Giant Baby (jättipienokainen), jonka minulle antoivat parikymmentä vuotta vanhemmat pelikaverit."
Joka tapauksessa
miesten varjossa
Naisten jääkiekko ponnahtaa julkisuuteen harvoin, mutta tasaisesti. Kun kyseessä on koti-MM-kisat tai olympialaiset, media herää.
"Korkean profiilin lajeista lentopallo, koripallo ja pesäpallo saavat televisiossa live-aikaa, mutta jääkiekko ei", toteaa Merikivi ja pohtii vastausta kysymykseen "miksi näin on".
"Ehkä miesten jääkiekon suosio on niin suuri, että naisten jääkiekko jää sen varjoon", Merikivi sanoo.
Miten lajin suosiota voisi nostaa? "Kaiken a ja o on pelin paraneminen. Sitä kautta tulee lisää yleisöä ja näkyvyyttä", Merikivi näkee.
Kärppien ja Ilveksen välinen välieräsarja: 3.3. Ilves-Kärpät, 4.3. Ilves-Kärpät, 7.3. Kärpät-Ilves, 8.3. Kärpät-Ilves (tarvittaessa) ja 10.3. Ilves-Kärpät (tarvittaessa). Kolmella voitolla finaaliin.