Nokian ja Siemensin tieto-liikenneverkkoyksiköiden yhdistyminen vahvistaa yhtiöiden edellytyksiä kilpailla kasvavalla toimialalla. Verkko-jen rakentaminen on kiivasta kehittyvissä maissa ja niiden uudistaminen ajankohtaista teollistuneissa maissa.
Nokian uusi pääjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo ehti vasta kunnolla asettautua tehtäväänsä, kun kuultiin hänen kautensa ensimmäinen suuri uutinen: Nokian ja Siemensin verkkotoiminnan yhdistäminen Nokia Siemens Networks -nimen alle. Kumpikin osapuoli omistaa yhteisyrityksestä puolet.
Kallasvuo on ehtinyt sanoa pääjohtajan sanan jo hyvän aikaa julkisuudelta piilossa valmisteltuun kauppaan vain viime silauksien osalta. Valmisteluissa Kallasvuo on silti ollut mukana jo pääjohtajan varamiehenä. Tulohaastatteluissaan hän puhui myös yhtiön laajenemisesta kauppojen avulla. Nyt edettiin sillä linjalla.
Nokia ja Siemens ovat kilpailleet kiivaastikin sekä matkapuhelinten että verkkojen valmistuksessa. Yhtiöissä on epäilyksettä arvioitu, että on viisaampaa lyöttäytyä yhteen kuin otella läkähdyksiin saakka. Yhtiöissä odotetaan fuusion kustannussäästöjen kohoavan 1,5 miljardin euron vuositasolle 2010 mennessä. Se edellyttää tietysti päällekkäisten toimintojen karsimista.
Suomessa odotetaan fuusion seurauksia sekä toiveikkaasti että pelokkaasti. Nokialla on kaikkiaan runsaat 20 000 henkilöä verkkoliiketoiminnassa. Heistä 9 000 työskentelee Suomessa, osa myös Oulussa. Yhtiössä korostetaan, että yhdentymisprosessi alkaa nyt, eikä kukaan osaa ennakoida fuusion lopullisia seurauksia.
Uuden yrityksen pääkonttori sijoittuu Helsingin seudulle, joten Suomea ei varmastikaan kokonaan sivuuteta kehitystyössä. Kun kuitenkin alueellinen keskus Münchenissä saa kolme yrityksen viidestä liiketoimintayksiköstä, yritys suuntaa jo alkuvaiheessa vahvasti Keski-Eurooppaan.
Nokian verkkoliiketoiminta on usein todettu pienehköksi, joten sen kiinteät kulut liiketoiminnan tulokseen nähden ovat kohonneet melko korkeiksi. Toiminnan kasvattaminen tuo kuitenkin yhtiöön Nokialle outojakin osia. Siemensillä on myös kiinteitä puhelinverkkoja, jotka ovat viime aikoina tuottaneet tappiota. Sekä Nokian että Siemensin edustajat kuitenkin vakuuttavat niin langattomien kuin kiinteidenkin verkkojen kuuluvan vastaisuudessa uuden yrityksen alaan.
Tietoliikenne- ja viestintäteollisuus onkin yhdistänyt kiintoisilla uusilla ratkaisuilla sekä kiinteiden että langattomien verkkojen toimintoja, mutta kehitystyölle on vielä paljon tilaa. Uusi yritys pystyy nyt ottamaan vastaan tehtäviä monimuotoisia verkkoratkaisuja vaativissa kohteissa.
Sijoittajat arvioivat kurssinousun perusteella Nokian ratkaisun kannattavaksi. Kun kurssit olivat maanantaina muutenkin nousussa, uutisen vaikutuksen painoa on vaikea määritellä. Lopullinen kannattavuus näkyykin vasta vuosien kuluttua. Kilpailu alalla vähenee hieman ainakin Euroopassa, mutta ostajilla riittää edelleen vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia kilpailuttamiseen. Yhteisyrityksen johtoon tuleva Nokian verkkoryhmän johtaja Simon Baresford-Wylie saa yhä suurempia haasteita.
Tämän hetken markkinaosuuksissa uusi yhtiö olisi maailman mitassa toiseksi suurin matkapuhelinverkkomarkkinoilla, toiseksi suurin palveluissa ja kiinteiden verkkojen liiketoiminnassa kolmanneksi suurin, joten lähtökohta on oivallinen. Liiketoiminnassa yksi plus yksi ei kuitenkaan ole aina kaksi. Se voi olla enemmän, mutta myös vähemmän. Tulos täytyy aina tehdä.