Vantaan poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan Suomen tähän asti laajimmassa tietomurtojutussa, jossa kahden nuoren tietokonehakkerin epäillään hyökänneen tai yrittäneen hyökätä satojen yritysten tai yhteisöjen tietoturvajärjestelmiin.
Hyökkäyksiä tehtailtiin kolmen kuukauden ajan vuodenvaihteessa 2001-2002. Teoista epäillyt helsinkiläiset opiskelijat olivat tuolloin 18-vuotiaita.
Poliisin mukaan hyökkääjät pääsivät läpi noin 540 yrityksen tietojärjestelmiin. Yritykseksi jäi noin 300 hyökkäystä. Noin neljännes murretuista tietokoneista sijaitsi Suomessa ja loput ulkomailla.
Nuoria miehiä saattaa odottaa iso lasku, sillä yritykset ja yhteisöt aikovat vaatia yhteensä yli sadantuhannen euron vahingonkorvauksia kuluista, joita syntyi tietokoneiden käyttöjärjestelmien uudelleen asentamisesta hakkerointien jälkeen.
Vain osa tietomurron kohteeksi joutuneista esittää vaatimuksia, sillä monet yritykset pelkäävät onnistuneen tietomurron paljastumisesta koituvaa imagotappiota. Tutkinnanjohtajan rikoskomisario Arto Hankilanojan mukaan tapauksen villaisella painaviin kuuluu muutamia tunnettuja suomalaisyrityksiä.
Tapaus siirtyy syyteharkintaan muun muassa epäiltyinä tietomurtoina ja niiden yrityksinä. Lisäksi epäillään vahingontekoja, luvattomia käyttöjä, vaaran aiheuttamista tietoliikenteelle sekä tietoliikenteen häirintää.
Motiivi halu näyttää muille hakkereille
Hankilanojan mukaan tekojen motiivina näyttäisi olleen silkka halu näyttää osaamistaan muille hakkereille sekä pilailu yritysten www-sivuilla. Esimerkiksi internetin reaaliaikaisiin IRC-keskusteluihin voidaan osallistua murrettujen tietokoneiden kautta, jolloin kanssahakkerit näkevät, minne sillä kertaa on onnistuttu murtautumaan.
Poliisin mukaan suurimmassa osassa tietomurtoja hyödynnettiin niin sanotusta SSH1-protokollasta löydettyjä tietoturva-aukkoja. Erityisen porttiskannausohjelman avulla saatiin haltuun noin 200 000 yrityksen ja yhteisön SSH-ohjelmistoversiot.
Tätä kautta löydettiin järjestelmien heikot kohdat, jonka jälkeen hyökkäysohjelmien avulla murtauduttiin itse tietojärjestelmiin ja saatiin murretun tietokoneen pääkäyttäjäoikeudet. Järjestelmiin luotiin poliisin mukaan myös omia takaportteja, jotka mahdollistivat myöhemmän pääsyn murretuille tietokoneille.
KKO ei sovitellut hakkerin korvauksia
Korkein oikeus (KKO) antoi viime viikolla ennakkoratkaisun, joka linjasi tietomurtoyritysten tunnusmerkistön täyttymistä ja korvauskäytäntöä hakkerointijutuissa. KKO:n mukaan pelkkä porttiskannaus ilman sen jälkeistä hyökkäystäkin oli tässä tapauksessa tietomurron yritys, kun se tehtiin tietomurtotarkoituksessa.
Tämän linjauksen perusteella olisi periaatteessa mahdollista, että Vantaan tutkinnassa esille käyneet noin 200 000 skannausta arvioitaisiin jokainen erilliseksi rikoksen yritykseksi. Käytännössä kokonaisuutta niputettaneen yhteen syyteharkinnassa.
Tutkimassaan tapauksessa KKO ei myöskään nähnyt syytä sovitella 17-vuotiaan hakkerin korvauksia teon harmittomuuden, tekijän nuoren iän tai varallisuuden perusteella. KKO:n mukaan 17-vuotias oli kokenut tietokonealan harrastaja, jonka täytyi ymmärtää, että hänen toimintansa aiheutti vahinkoa.