Kunnallisista päätöksistä valittavia pidetään usein häirikköinä, joiden sanotaan vaikeuttavan demokraattista päätöksentekoa ja vastustavan yhteiskunnallista kehitystä. Suomen kunnissa on niinsanotusti ammattivalittajiakin, jotka tekevät valituksen melkein asiasta kuin asiasta osoittaakseen olevansa eri mieltä. Silloin, kun päätöksestä valitetaan asiallisessa merkityksessä, olisi syytä olla jopa tyytyväinen, että joku viitsii olla niin aktiivinen ja vaivautuu hakemaan oikeuden ratkaisua laittomiksi katsomiinsa päätöksiin tässä hyvä veli-verkostojen maassa. Valituksellahan ei haeta vain laillista ratkaisua valituksen kohteena olevaan asiaan, vaan se voi parhaimmillaan toimia laittomien päätösten ennaltaehkäisijänä.
Valittajan ansiosta Rovaniemellä ja Raahessa on saatu päätökseen jo pitkään jatkunut spekulointi kuntayhtymien talousjohtajan ja lääninsosiaalitarkastajan kahdella tuolilla istumisesta. Kummassakin tapauksessa korkein hallinto-oikeus, KHO päätyi samalle kannalle: Kuntayhtymän talousjohtaja ei ole kunnallisvaaleissa vaalikelpoinen, koska hän on rinnastettavissa kunnanhallituksen tai lautakunnan alaiseen johtavaan viranhaltijaan kunnassa, jonka osakas kuntayhtymä on. Lääninsosiaalitarkastajan vaalikelpoisuus kumoutui siihen, että hän valtion virkamiehenä hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä.
Kaksi keskustalaista talousjohtajaa olivat kotikuntansa luottamustehtävissä merkittävässä asemassa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousjohtajalta Pekka Kylmäseltä ja Raahen koulutuskuntayhtymän talousjohtajalta Marja-Leena Kyröltä olisi voinut jo itseltäänkin edellyttää tarkempaa pohdintaa esteellisyydestään kuin mitä he lopulta tekivät.
Harkintakyky oli heikoilla myös heidän taustallaan olleessa keskustassa, myös varavaltuutetuksi viime vaaleissa päässeen lääninsosiaalitarkkailija Eine Heikkisenkin osalta. Keskusta oli jopa ylimääräisiin kunnallisvaaleihin työntämässä ehdokkaaksi talousjohtaja Kylmästä siitä huolimatta, että Rovaniemen hallinto-oikeus katsoi Kylmäsen vaalikelvottomaksi. KHO:n päätös juuri ennen ehdokaslistan hyväksymistä tipautti valtuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä ja Suur-Rovaniemeä valmistelevan järjestelytoimikunnan varajäsenenä olleen talousjohtajan sieltä pois.
Mikä oli keskustajohtoisen Rovaniemen kaupunginhallituksen motiivi, kun se lähti valittamaan ja puolustamaan kahdella tuolilla istumista? Siinä, missä yleisen oikeustajun mukaan sen olisi tullut asiaan selvyyden saamiseksi jättäytyä odottamaan oikeuden päätöstä, se lähtikin puolustamaan Kylmäsen ja Heikkisen vaalikelpoisuutta. Kaupunginhallitusta ei häirinnyt se, että Kylmänen on talousjohtajana kuntayhtymässä, jossa Rovaniemen kaupunki on suurin sairaanhoitopiirin käyttäjä ja maksaja.
Talousjohtaja Marja-Leena Kyrön valitsemisesta Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi kohahdettiin heti vuonna 2002 tehdyn valinnan jälkeen. Uusien vaalien jälkeenkin hänet valittiin kaupunginhallituksen jäseneksi. Nyt kun KHO totesi Raahen rikkoneen kuntalakia, Kyrö on joutunut luopumaan luottamustehtävistään. Niitä ei olekaan vähän, vaan pitkä lista.
Näyttää siltä, että ilman KHO:n päätöstä kahdella tuolilla istumisesta oli Rovaniemellä kehittymässä maan tapa. Rovaniemen kaupungin kokonaan omistaman Rovaniemen kaupunkikiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Markku Hyvönenhän oli pyrkimässä valtuustoehdokkaaksi demareiden listalle. Johtuiko KHO:n päätöksestä vai mistä, että keskusvaalilautakunta katkaisi Hyvösen tien alkuunsa. Miehellähän tiedetään olevan kaupungin edustajana rooli niin monessa kaupungin osittain omistamassa yhtiössä, että on kyseenalaista, voidaanko hänen kohdallaan puhua edes kahdesta tuolista...