Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla pyydettiin Lapista viisi ahmaa, Pohjois-Pohjanmaalta kaksi ja Kainuusta yksi ahma. Ahmat saatiin saaliiksi Sodankylästä, Kittilästä, Inarista, Savukoskelta, Sallasta, Kuusamosta, Taivalkoskelta ja Suomussalmelta.
Suomen riistakeskus myönsi tammi- ja helmikuussa poikkeusluvat yhteensä kahdeksan porovahinkoja aiheuttavan ahman pyytämiseksi. Osaan poikkeuslupahakemuksista riistakeskus teki kielteisen päätöksen.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin poikkeusluvalla sallittu saalismäärä kuluvalle metsästysvuodelle on kahdeksan ahmaa.
Poikkeusluvilla saatiin saaliiksi helmikuun loppuun mennessä kuusi urosta ja kaksi naarasta. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan saaliiksi saadut naarasahmat olivat aikuisia yksilöitä, jotka olivat kantavia, eivätkä siten olleet vielä synnyttäneet pentuja tälle talvelle.
Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla on tarkoitus vähentää ahmojen aiheuttamien porovahinkojen määrää. Ahman aiheuttamia porovahinkoja korvataan vuosittain enemmän kuin muiden suurpetojen aiheuttamia vahinkoja yhteensä.
Luonnonvarakeskuksen ukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan viime vuonna 220–250 ahmaa. Ahma on levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän myös poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle, ja ahmanjälkiin voi nykyään törmätä eteläisintä Suomea myöten.