Jotta tietäisi, mikä on minkäkin valinnan lopullinen saldo luonnon kannalta, pitäisi olla yhtä aikaa matemaatikko, fyysikko, kemisti, meteorologi ja futurologi. Eikä sekään taida riittää.
Maalämpö hyvä, suorasähkö paha. Lähiruoka hyvä, tuontiruoka paha. Juna hyvä, lentokone paha. Joukkoliikenne hyvä, yksityisautoilu paha. Kierrätys hyvä, kertakäyttö paha. Oletan, olen jopa aika varma, että asiat ovat noin ilmaston ja muunkin ympäristön kannalta. Näin ainakin on opetettu.
Entistä useampi kansalainen on alkanut jo tehdä arjen ympäristöratkaisuja: vaihtaa talonsa lämmitysmuotoa, siirtyy kasvissyöjäksi, nousee pyörän selkään, bussiin tai junaan henkilöauton tai lentokoneen sijasta. Tuloksena on ainakin puhtaampi omatunto, ehkä myös parempi ympäristö.
Ympäristöuhkien havahduttaman kadunmiehen elämä ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Helppojen valintojen jälkeen tulee joukko paljon hankalampia: Uusi dieselauto vai vanha bensakärry? Tuliterä tuontipakastin vai entinen kellarissa suriseva kylmälaite?
Paperikassi vai muovikassi (jos kangaskassi jäi kotiin)? Marjaretki autolla 200 kilometrin päähän kotimaisten antimien ääreen vai polkupyöräretki lähikaupan pakastealtaalle tuontivadelmien luo? Tämäkin lista on pitkä.
Asia erikseen ovat tietysti suuret yhteiskunnalliset valinnat ja niiden ympäristövaikutukset, joista yksimielisyyttä ei ole. Onko ydinvoima hyvä vai paha? Entä vesivoima? Jätteiden kierrätys vai poltto?
Jotta tietäisi, mikä on minkäkin valinnan lopullinen saldo luonnon kannalta, pitäisi olla yhtä aikaa matemaatikko, fyysikko, kemisti, meteorologi ja futurologi. Eikä sekään välttämättä riittäisi. Näkemyksiin vaikuttavat aina myös henkilökohtaiset tuntemukset.
Yhteiskunnan suurissa linjanvedoissa kuten energiaratkaisuissa poliittisille päättäjille voi vain toivoa viisautta ja kaukonäköisyyttä, faktan erottamista uskomuksista, toiveajattelun realismista ja yleisen edun asettamista kannattajakunnan edun edelle.
Silti kynsien pureskelun aiheita jää pienellekin ihmiselle. Otetaan vaikkapa asuntojen lämmitys. Eri tuotantomuotojen markkinamiehet ja riippumattomat tutkimukset vyöryttävät eteen väitteitä ja tietoa, jotka usein vain vaikeuttavat valintaa. Maallikon tuskaa kuvaa pari lainausta Kaleva.plussasta löytyvistä lukijoiden kommenteista, jotka liittyvät juttuun aurinkopaneelien suosion kasvusta:
"Tutkittua tietoa ja mainostamista sekä myös vertailua aurinkoenergian ja muiden energialähteiden välillä, please", vetoaa nimimerkki Lukija.
"Aurinkopaneelit on loistava vaihtoehto pohjoisen sähköongelmiin. Ei tarvita muuta kuin paneelien sijoittaminen Saharaan ja parin kaapelin veto tölliin", ironisoi Asiantuntija.
On tarjolla yksi varmakin mielipide: "Parhaaksi ratkaisuksi on kiilaamassa vesi-ilmalämpöpumppu, ei tarvita porakaivoa ja hinta on vain 5t (tonnia)", kertoo nimimerkki 5t.
Tahtoa ympäristöä -- ja rahaa -- säästäviin ratkaisuihin on, mutta tieto uhkaa loppua kesken. Kukapa haluaisi uusia talonsa tai mökkinsä lämmitysjärjestelmän tuhansilla euroilla huomatakseen muutaman vuoden päästä, että tarjolla on parempaa ja halvempaa.
Suurissa suuntavalinnoissa on maailmalla lyöty jo huteja. Vain pari vuotta sittenhän vallitseva mielipide oli, että biopolttoaineiden käytön lisäys merkitsee liikenteen muuttumista ympäristöystävällisemmäksi. Ajatus tuntuu perustuneen lähinnä bio-etuliitteeseen. Nyt näkemys on ihan toinen: iso osa nykyisistä biopolttoaineista vain pahentaa ympäristöongelmia, kun vaikutukset lasketaan niiden koko tuotantoketjusta.
Nyt toivo on pantu uuden sukupolven biopolttoaineisiin. Toivotaan parasta.
Ja vaikka jotkin asiat tuntuvat yksiselitteisen selviltä, kannattaa olla varuillaan. Yhden varman tuntuisen totuuden kääntää nurin brittiläinen asiantuntija Chris Goodall. Hänen mukaansa kauppaan pitäisi ympäristösyistä mennä autolla eikä kävellen. Näin on hänen laskujensa mukaan siksi, että ajo autolla aiheuttaa lopulta vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kävely, jossa kuluva energia pitää korvata syömällä, jonka tuotanto taas aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Näin ainakin, jos täyttää energiavajeensa naudanlihalla.
Nautoja nuijii myös lentoyhtiö Ryanarin pomo Michael O´Leary. Hänen mukaansa tehokkainta ilmaston lämpenemisen torjuntaa olisi teurastaa maailman kaikki karja. Naudat nimittäin laskevat ilmakehään suunnattoman määrän metaania, joka on hiilidioksidia paljon vaarallisempi kasvihuonekaasu.
O´Leary puhuu oman toimialansa puolesta, mutta onko Goodall autokauppias tai maahantuoja? Ei vaan vihreä poliitikko, joka on kirjoittanut kirjan "Kuinka elää vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa elämää". Hän on väitteessään täysin vakavissaan.
Goodallinkin vertailu on kuitenkin valikoitu esimerkki. Kauppaankin voi usein mennä kävelyn tai auton sijasta polkupyörällä ja syödä naudanlihan sijasta vaikka kaurapuuroa. Sen luulisi olevan ympäristöystävällisempää -- ainakin nykytiedon valossa.
***
Pääministeri Matti Vanhanen esitti tiistaina ajatuksen, että 2020 merkittävä osa liikenteessä olevista yksityisautoista olisi vähäpäästöisiä sähköautoja. Sitä ennen pitäisi kuitenkin ratkaista, mistä tuo valtava sähkömäärä saadaan. Töpselistä kyllä, mutta mistä töpseliin?