Sellaista se on, kun on tekemisissä aikuisten kanssa, livahti elokuvan tekoon osallistuneelta opettajalta ennen aikojaan.
Parisen tuntia myöhemmin kameran "käynti" kuitenkin koettiin Myllytullin koulussa. Tallennetuksi tuli, mikä videoijaa odotellessa sai nimen Kahden koukku.
NuKun elokuvakoulun osallistujatiimin aikuisryhmä arvioi itse tänään perjantai-iltapäivänä Kahden koukkua ja tämänkertaisella koulutusjaksolla syntyneitä muita reilua puolenkymmentä lasten kanssa tehtyä lyhytfilmiä.
Tulevana sunnuntaina tuntia ennen puoltapäivää NuKun elokuvakoulun aikaansaannoksia on nähtävillä Studiossa lastenelokuvafestivaalin ohjelmistossa.
Yksi puhelinsoitto ei pelastanut pinteestä
NuKun elokuvakoulun toinen käynnistysjakso päättyy siis virallisesti tänään. Aiempi jakso toteutettiin oululaisittain keväällä.
Ostopalveluna NuKuun tuodun koulutuksen taustaorganisoijana on haukiputaalaisen Periferia Productionsin tuottaja Outi Rousu ja hänen yhteytensä kentällä. Linkit ulottuvat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiaan, joka on toteuttanut kuluvana vuonna lasten- ja nuortenelokuvan kehittämis- ja täydennyskoulutushanketta. Sen yhteistyötahoja ovat Suomen Elokuvasäätiö, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus ja Suomen Yleisradio.
NuKussa elokuvasanan levitysidea on koulutusta Stadiassakin luotsanneen ohjaaja, elokuvantekijä, käsikirjoittaja Kaija Juurikkalan: Hän ohjaa aikuisia ohjaamaan lapsia. Aikuiset opettelevat ohjaamaan sen jälkeen lapsia elokuvan tekoon.
Myllytullin ala-asteella 2B:n luokanopettajana toimiva Ursula Remes on myös 6Bläisten kuvaamataidon ja uskonnonopettaja. Erikoistuneen kuvaamataidonopettajan ominaisuudessa ja innostuksin hänestä tuli NuKun elokuvakoululainen, ja sitä myöten elokuvakoululaisia myös viime viikolla vapaaehtoisena ilmoittautuneista kuudesta 6Bläisestä.
Viime sunnuntaina 16.11. osa NuKun elokuvakoulun aikuisista ja lapsista - kyseiset 6Bläiset mukaanlukien - kehivät kasaan omaa elokuvasuunnitelmaansa. Torstaina 20.11. kello 12.30 piti koittaa kuvaushetken 6Bläisille. Elokuvakoulun yhteyshenkilö oli ilmeisesti unohtanut puhelinsoiton, jonka kuvaajaksi lupautunut aikuiselokuvakoululainen oli keskiviikkoiltana 19.11. osoittanut hänelle, koskapa torstaina 20.11. kuvaushetken alkamisajankohtana puhelinlangat alkoivat olla jo kovin kuumina. Varakuvaaja sai viestin ja lopulta kamerankin, ja oli siis paikalla parisen tuntia sovittua myöhemmin.
Vastaavan tilanteen varalle Kaija Juurikkalalta itseltäänkään ei löydy muuta lääkettä kuin soitella puhelimella kiivaasti kameran tai sen käyttäjän perään. Tässä tilanteessa hän - jos olisi mukana ollut - olisi istuttanut kuvaajaksi jonkun nuorista. Mutta olisi siis tarvittu se kamera!
Pihakuivaharjoittelua
ja pulpettien maastossa
Kahden koukun roolihenkilöt ovat kaksitoistavuotiaiden harteilla. Heidän kontollaan lepää myös käsikirjoitus, joka on syntynyt ideoinnin jälkeen improvisaatioperiaatteella.
Tapahtumain kulun nyansseja työntyy pötkössä esiin kuivaharjoittelussa luokkahuoneessa pulpettien välissä. Pian haetaan niin repliikkien paikkaa kuin fyysistä toteutusta koulun pihalla.
Eikä aikaakaan kun muutama muu myllytullilainen koululainen jo asettuu tanaan ja esittää puoliääneen kysymyksen: "Mitä noi tekee?"
Näille 3Bläisille ei kukaan tainnut tulla tarkkaan selittäneeksi, että tässä on kyse nuoruusepisodista "ihastumiset" koulumaailmassa: opettaja Mutikainen (Aapo Kukko), ystävättäret Anni (Heini Tolonen) ja Susanna (Miia-Maria Ponto), Mari (Tarja Ylisirniö), Aki (Markus Airaksinen), Roope (Sami-Jukka Piippo).
Soittaako joku koulun kelloa ikkunasta "kilin kilin"? Pudottaako Mari lakkinsa poikien jalkoihin rynnätessään ovesta ulos? Tai missä on loppujenlopuksi terveydenhoitajan oven osoitin tahi punaisen ristin paikka, näkyy vasta kun Kahden koukku tuli kuvatuksi.
Koko kuusikko on kuitenkin liki samoilta istumin valmis elokuvantekoon uudelleen: "Komediaa!" Medianlukutaidon muut aspektit eivät ponnahda ensi kosketuksen jälkeen esiin.