Upseerin uraa varten opiskelevien kadettien rinnalla nähdään maanpuolustuskorkeakoulussa jatkossa myös muita sotatieteen kandidaatin tai maisterin tutkintoa suorittavia.
Kuhmon Vuosangassa menossa olevassa maanpuolustuskorkeakoulun harjoituksessa talvisiin taisteluoloihin ottavat tuntumaa kuitenkin tulevat ammattisotilaat.
Kadettikoulun johtaja, eversti Jari Kallio arvelee, että maisterin tutkinto voi aueta siviileille jo ensi vuonna ja kandidaatin tutkinto ehkä kolmen vuoden kuluttua. Euroopan ainoan yliopistostatuksen omaavan sotilasopetuksen laitoksen asema on Kallion mukaan vahva.
"Hakijamäärä on laskenut aavistuksen vuodesta 2003 lähtien, mutta noin sataa opiskelupaikkaa tavoittelee yhä runsaat 500 hakijaa. Määrän lisäksi myös hakijoiden laatu on kohdallaan. Muutokset ja murrokset eivät hakijoita karkota."
Kallio tuntee sotilasuraan kohdistuvat kiinnostuksen vaihtelut: kun yhteiskunnalla menee hyvin, hakijamäärät laskevat. Laskusuhdanteen koittaessa varma työpaikka sotavaltion leivissä kiinnostaa taas useampia.
Sotimisesta
kriisien hallintaan
Kadetit siirtyvät sotatieteiden kandidaateiksi valmistuttuaan luutnanteiksi puolustusvoimiin tai rajavartiolaitokseen. Maisteritutkinnon jälkeen heidät ylennetään yliluutnanteiksi.
Vuosangasta oikean talven löytäneet kadetit harjoittelevat kuukausia päntättyjä sotilaspedagogiikan ja johtamisen taitoja nyt käytännössä. Onnistuneesta suorituksesta opiskelija saa virallisen luvan johtaa kovapanosammuntoja. "Suomen puolustusvoimien varomääräykset ovat ehdottomasti maailman parhaasta päästä. Kaikki turhat riskit minimoidaan niin, ettei harjoittelu kuitenkaan vaikeudu", vakuuttaa harjoituksen johtaja majuri Marko Korpela.
Korpela tähdentää, että sotilaskoulutuksessa puhutaan sotimisen sijaan yhä enemmän kriisien hallinnasta. "Sotilaiden ja siviilien yhteistyö tässä lisääntyy ja se on hyvä".
Toisen vuosikurssin kadettien suunnittelema ampumaharjoitus sujui arvioijien mukaan hyvin. Puolustava ryhmä kaatoi hyökkääjää kuvaavia maalitauluja mallikkaasti, epäsuoran tulen kuvaus toimi ja varotoiminnan valvojat olivat valppaina.
"Vuosanka on kadeteille ehdottoman mainio harjoittelupaikka. Sääkin on suosinut. Lunta on onneksi tarpeeksi, jotta kadetit pääsevät harjoituksen päätteeksi koettamaan kuntoaan Vuokatin maisemiin 45 kilometrin hiihtomarssille", majuri Korpela lupaa.
Selvä valinta jo
koulupojasta asti
Kainuun prikaatissa varusmiespalveluksensa viime vuonna lopettanut ensimmäisen vuosikurssin kadetti Henrikki Koivulanaho Kortesjärveltä tiesi jo koulupoikana tulevansa ammattisotilaaksi kuten muutama muukin sukunsa jäsen. "Se on sellainen myönteinen sukurasite."
Koivulanaho toivoo uraltaan monipuolisia haasteita. Ulkomaan komennukset rauhanturvatehtävissä kiinnostavat.
Maailman mullistukset ja isot avoimet kysymykset Suomen tulevasta puolustuspolitiikasta mietityttävät, mutta eivät huolestuta. "Nato-jäsenyyteen en halua ottaa kantaa. Omalla uralla suunnitelmat ovat kuitenkin selvät: eläkkeelle pitää lähteä kenraalina", nuori mies myhäilee.