Kuusamossa ei tarvitse siirrellä maakuntarajoja, vaan häivyttää niiden merkitystä. Hallinnollisten rajojen ei ole tarkoitus estää järkevää markkinointia tai yhteistyötä.
Lapin liiton hallitus ehdotti maanantaina yllättäen Kuusamon liittämistä Lappiin, kun aluehallintoa uudistetaan. Asiasta ei ollut vaivauduttu kertomaan kuusamolaisille etukäteen. Sitä ei ehkä pidetty tarpeellisena, koska kuusamolaiset näyttävät sijoittavan matkailun markkinoinnissa jo itsensä Lappiin. Sen toteamiseksi riittää, kun vilkaisee kuusamolapland.fi -nimistä nettisivua.
Vuokatinkin suunnalla on jo puolitosissaan käyty keskustelua siitä, pitäisikö aluetta alkaa markkinoida "Etelä-Lappina". Tuolla menolla Lapista ei tule loppua ollenkaan, se alkaa kohta jo Pohjois-Karjalasta.
Matkailussa on yksinkertainen tosiasia, että Lappi on maailmalla ylivoimaisesti tunnetuin suomalainen maantieteellinen käsite. Rukalle lennähtäville turisteille on turha mennä selittämään, ettei silmien edessä avautuva erämaamaisema ole vielä oikeasti Lappia, vaan Koillismaata tai Pohjois-Pohjanmaata.
Mutta ei tämän vuoksi myöskään tarvitse maakuntarajoja siirrellä.
Alkaa vahvasti näyttää siltä, että lääneistä aiotaan lähivuosina luopua kokonaan, ainakin niiden nykyisessä mielessä. Aluehallinnon remontti on valmistelussa. Mutta maakunnat joka tapauksessa pysyvät, ja jossain niiden rajojen on kuljettava.
Rajojen siirtelyjen maakuntien välillä ei toki olla mahdotonta. Jos Posion, Kuusamon ja Taivalkosken kuntaliitos olisi toteutunut, silloin olisi pitänyt miettiä, onko lopputulos Lappia vai Pohjois-Pohjanmaata. Maakunnan etelärajalla selvitetään parhaillaan Himangan ja Kalajoen kuntaliitosta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja samalla lääninrajan yli.
Ja ovathan Kolari ja Pajala puhuneet yhdistymisestä jopa valtakunnanrajasta piittaamatta.
Hallinnollisten rajojen ei ole tarkoitus estää järkevää yhteistoimintaa. Jos ne ovat este, ne toimivat silloin väärin. Matkailussa Kuusamon on hyvinkin järkevää hakeutua yhteistyöhön Lapin kanssa, sekä mielikuvatasolla että käytännössä.
Kuusamon, Taivalkosken ja myös Pudasjärven yhteinen ongelma on, että niiden muodostama Koillismaa tuntuu mielikuvana toimivan yhä heikommin. Se jauhautuu Lapin ja Kainuun väliin, ja Kainuukin tunnetaan vain Suomessa. Se ei ole kansainvälinen käsite Lapin tapaan.
Toinen ongelma on, että koko Pohjois-Pohjanmaan maakuntaidentiteetti on ainakin ulkopuolisille heikko. Oulunmaa toimisi maakuntanimenä paremmin, mutta siitäkään ei hevin synny matkailukäsitettä. Kukaan ei häviä mitään, jos Koillismaalla matkailumielessä tukeudutaan Lapin suuntaan.
Samaan aikaan asiointi kuitenkin suuntautuu Ouluun. Ne siteet pysyvät, vaikka Lapin liiton halu laajentua toteutuisi. Toisin sanoen Kuusamossa on katseltava kahteen suuntaan, olipa maakuntaraja nykyisellään tai ei.
Tällöin paras toimintamalli on häivyttää koko rajan merkitystä. Sen siirtelyä kannattaa pohtia vasta, jos isoja kuntaliitoksia tapahtuu.
Jatkossakin suomalaisten turistien on hyvä Kuusamossa ollessaan tietää, että he eivät ole Lapissa, vaan Koillismaalla. Yleissivistyksellä on sentään vielä jotain merkitystä. Mutta ulkomaiset matkailijat voivat kaikessa rauhassa lasketella Lapissa Rukalla, pääasia että he ylipäätään ovat Pohjois-Suomeen tulleet.
Käytännössä tämä edellyttää, että pohjoisen matkailua kyetään markkinoimaan kokonaisuutena. Siinä on yhä toivomista.