Ammatillisen koulutuksen arvostus on nuorten joukossa nousussa. Muutos on myönteinen. Akateemisen väen ohella maan pystyssä pysyminen vaatii myös käytännön osaajia.
Jos haluaa Oulussa käydä tapahtumassa, jossa pinnalla on nuorekas eteenpäin menemisen henki ja ilmassa vahva luottamus tulevaisuuteen, kannattaa suunnata tänään viimeistä päivää auki olevaan Ouluhallin Taitaja 2010 -tapahtumaan.
Paikalla on tuhatmäärin nuorta väkeä, eli sitä joukkoa, joka tuonnempana aivan konkreettisesti pitää Suomea pystyssä.
Taitaja-tapahtumassa on kyse ammattitaidon SM-kisoista, jossa eri ammattialojen nuoret huiput ratkovat keskinäistä paremmuuttaan. Lajeja on kymmeniä painotekniikasta pukuompeluun ja putkiasennuksesta kondiittorin tehtäviin. Muustakin on kuitenkin kyse. Tapahtumassa elämänuran valintaa pohtivat nuoret pääsevät tutustumaan lukuisiin ammattialoihin, joiden töitä voi paikan päällä seurata ja kokeillakin.
Tärkeä näytön paikka Taitaja 2010 on myös mukaan lähteneelle suurelle yritysten joukolle. Ne haluavat esittäytyä nuorille myönteisessä valossa, koska käytännön osaajat ovat tulevaisuudessakin yritysten menestymisen elinehto.
Taitavimpien nuorten löytämisessä toimii jo hiukan samantyyppinen malli kuin etevimpien nuorten jääkiekkoilijoiden tai jalkapalloilijoiden etsinnässä. Työnantajat pyrkivät saamaan haaviinsa parhaat taitajat jo koulun penkiltä. Nuoret, jotka Taitaja-tapahtumassa tekevät taidoillaan työnantajiin vaikutuksen, ovat parhaassa tapauksessa jo aivan kohta pysyvän, hyväpalkkaisen työpaikan haltijoita.
Sitäkin uhkakuvaa tapahtuma hälventää, että yhä useampi käden taitoa vaativa työ karkaisi Suomesta halpatyömaihin. Jotain lähtee, mutta paljon enemmän jää, ja mitä taitavampia suomalaiset tekijät ovat, sitä varmemmin työ täällä pysyy. Näkyvästi tapahtuman tukemiseen osallistuvan Teknologiateollisuus ry:n edustajat esimerkiksi korostivat keskiviikkona, että teollisuudenalalta siirtyy vanhuuseläkkeelle vuosittain 6 000 -- 7 000 henkeä. Samanlainen kato käy monella muullakin alalla. Tilaa uusille tekijöille siis on.
Suomessa on kaikkiaankin alettu terveellä tavalla arvostaa käytännön osaamista. On havaittu, ettei maa pärjää vain akateemisen työväen panoksilla eikä tietotekniikan ohjauksella vaan yhteiskunnan toimintojen pyöriminen todella vaatii myös käden taitoja.
Vielä takavuosina lukio oli useimpien nuorten ja heidän vanhempien mielessä ehdoton ykkösvaihtoehto. Moni isä ja äiti pyrki kääntämän nuoren pään, jos tämä kertoi olevansa kiinnostunut vaikkapa autoasentajan tai kampaajan töistä. Nyt näkemykset ovat muuttuneet.
Asenteiden muutos on alkanut näkyä myös eri alojen hakijamäärissä: ammatilliseen koulutukseen on tullut aivan uutta imua. Niinpä sen puolelta on jo muutaman vuoden ajan valmistunut keväällä enemmän nuoria kuin mitä on ollut ylioppilastutkinnon suorittaneita.
Tämän kevään yhteisvalinnoissa ammattikoulu on ollut lukiota suositumpi. Ensisijaisesti ammattikouluun haki 33?000, lukioon 32?000 nuorta. Muutos on johtanut siihen, että monille ammattikoulutuksen linjoille pitää olla jo melkoisen hyvä todistus peruskoulusta.
Hankala seuraus tästä voi olla se, että käsistään kätevä mutta huonon peruskoulutodistuksen saanut nuori ei enää pääsekään alalle, johon hänellä on taipumuksia. Uusi tilanne pakottaakin nuoria kovempaan pinnistelyyn jo peruskoulun penkillä. Enää ei voi entiseen tapaan ajatella, että otetaan opiskelu tosissaan sitten ammattiopinnoissa.