arja.mikkola@kaleva.fi
Hamid Karzai, 51, on tunnettu aikamme ehkä parhaiten pukeutuvana valtiomiehenä. Kun Afganistanin presidentti on ikuistettu uutiskuviin, hän on vaikuttanut itämaiselta ruhtinaalta pitkissä, värikkäissä kaavuissaan ja tyylikkäässä, karakul-lampaan nahasta muotoillussa hatussa.
Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuun alussa karisma oli rapissut. Presidentti näytti apealta, kun hän yritti vakuuttaa kansainvälisiä turvallisuusasiantuntijoita visiostaan: siitä, miten sotien runtelemaa Afganistania jälleenrakennetaan ja miten maa on yhä turvallisempi. Miten lapset ovat päässeet kouluun ja tytöt ja naiset saavat elää vapaata elämää.
Karzain sanomaa on yhä vaikeampi uskoa. Afganistanissa käydään veristä sotaa huumerahoilla toimivaa islamistista talebania vastaan. Päämies itse uskaltautuu tuskin pääkaupungin ulkopuolelle murhayritysten jälkeen. Se, että hän on yhä elossa, on ihme.
Kansan optimismi on huvennut ja kannatuksen heikentyessä Karzaita on nimitetty "maattomaksi" sekä "Kabulin pormestariksi". Intiassa ja Yhdysvalloissa opiskellut entinen yrittäjä nousi valtaan 2001 YK:n tuella talebanin kukistuttua. 2004 Karzai vahvistettiin maansa ensimmäiseksi demokraattisesti valituksi päämieheksi sentään 55 prosentin kannatuksella.
Karzai on edustanut etnisesti kirjavassa, 30 miljoonan asukkaan Afganistanissa suhteellisen neutraalia voimaa talebania vastaan. Hän on pataani eli Afganistanin suurimman väestöryhmän edustaja. Hän viritteli suhteita naapuriin Pakistaniin Benazir Bhutton kanssa vielä tämän surma-aamuna. Hän on myös ajanut sovintoa maltillisten talebanien kanssa: keskustelut alkoivat viime syksynä saudien välityksellä.
Vaan seitsemän vuoden jälkeenkään hän ei ole saanut aikaan toimivaa hallintoa. Poliisi on voimaton, turvataso olematonta jopa ministeriöissä. Erityisesti Karzaita heikentävät maailman korruptoituneimpiin kuuluva virkakoneisto sekä epäilykset, joiden mukaan puoliveli Ahmed Wali Karzai johtaisi heroiinikauppaa. Näyttöjä ei ole - tutkinnan puutteessa - esitetty.
Ulkoministeri Hillary Clinton vihjasi jo muutoksesta nimittämällä Afganistania virkakautensa alkajaisiksi "huumevaltioksi". Maa tuottaa yli 90 prosenttia maailman heroiinista. Vastapainoksi Yhdysvallat hioo tasapuolisempaa, kansanläheisempää turvastrategiaa, joka kutsuisi syrjään jätetyt heimojohtajat apuun.
Afganistanista voi muodostua Irakiakin pahempi kriisipesäke, mutta löytyykö Karzaille lopulta vaihtoehtoja? Spekulaatiota on nostattanut äskettäin Washingtonissa vieraillut monikulttuurinen nelikko, johon kuuluvat entinen ulkoministeri Abdullah Abdullah, entinen valtiovarainministeri Ashraf Ghani, entinen sisäministeri, professori Ali Jalali sekä entinen kovan linjan sotilas, Nangarharin maakunnan kuvernööri Gul Agha Sherzai. Kiinnostusta herättää myös viimeksi Karzaille hävinnyt Junus Qanuni, mutta hän ei ole pataani.
Karzai, jolla ei ole omaa puoluetta, tähtää joka tapauksessa uuteen nousuun. Presidentti on viime aikoina kritisoinut yllättävän äänekkäästi Yhdysvaltoja pommitusten siviiliuhreista ja painostuksesta. "Emme ole kolonia", hän on painottanut ja ennakoinut jopa käännöstä Moskovan puoleen.
Presidentinvaalit pidetään 20. elokuuta. Niiden alla varmaa on vain se, että taleban tihentää iskujaan.