Oulu Merikosken voimalaitoksen entinen käyttöpäällikkö Kalevi Tönkyrä muutti eläkkeelle jäätyään vajaat kolme vuotta sitten Oulusta Hailuodon Santoseen. Tönkyrä ja hänen Martta-vaimonsa palasivat juurilleen. Molemmat ovat saarelta syntyisin.
Tönkyrät tekivät ratkaisunsa, koska kaavoitus antoi heille mahdollisuuden muuttaa luodossa jo olleen vapaa-ajanasunnon pysyväksi asunnoksi. Heistä tuli luotolaisia ihan virallisesti.
Torstaina kuntaministeri Martti Korhoselle (vas.) mietintönsä luovuttanut saaristoasiain neuvottelukunta toivoo, että Tönkyröiden unelman voisi toteuttaa mahdollisimman moni muukin. Tavoitteena on entistä elävämpi ja elinvoimaisempi saaristo.
Korhosen mielestä se on mahdollista turhaa byrokratiaa karsimalla ja löytämällä keskitie arvokkaan rantaluonnon suojelun ja rantarakentamisen välillä.
Mökit asunnoiksi
Neuvottelukunta tarjoaa saaristo-ohjelmassaan yli puolensataa kehittämisehdotusta. Tärkeimpänä listalla on rantojen kaavoitus. Sitä tulisi kehittää niin että kesämökkejä voitaisiin muuttaa nykyistä helpommin vakituisiksi asunnoiksi. Tarvetta ja kysyntää riittää.
Pelkästään Hailuodossa on noin 550 loma-asuntoa. Kunnanjohtaja Matti Soronen tietää, että moni mökkiläinen miettisi ihan vakavissaan muuttoa saareen, jos laki ja sitä tulkitsevat viranomaiset madaltaisivat osaltaan muuttokynnystä.
Ohjelmassa esitetään että rantojen käyttöä maaseutua elävänä pitäviin tarkoituksiin helpotetaan lisäämällä joustavuutta rantojen kaavoitukseen ja poikkeamiskäytäntöihin.
Kuntien pitäisi voida sen mielestä kaavoittaa haluamassaan laajuudessa alueita, joilla vapaa-ajan asunnot ja vakinaiset asunnot sijaitsevat lomittain, ja että mökin tilalle voidaan yksittäistapauksissa rakentaa ilman kaavaa uusi vakituinen asuinrakennus.
"Avainasemassa ovat alueelliset ympäristökeskukset. Niiltä toivoisi enemmän joustavuutta, jotta neuvottelukunnan hyvät tavoitteet muuttuisivat myös lihoiksi", Soronen sanoo.
Tärkeä asia
Saaristokunnille asia on ihan tärkeimmästä päästä. Soronen sanoo, että kysymys ei ole vain verotuloista ja valtionosuuksista, vaan myös uusien asukkaiden tuomista uusista ajatuksista.
Hän vannoo erityisesti etätyön nimeen. "Sen tukeminen täytyy sisällyttää nykyistä pontevammin aluepolitiikan keinovalikoimiin", hän sanoo.
Myös neuvottelukunta korostaa mökkeilijöiden osaamista ja yhteysverkostoja, joita hyödyntämällä saaristo- ja maaseutukuntien elinvoimaisuutta voidaan parantaa.
Suomessa on kaikkiaan 54 valtioneuvoston nimeämää saaristokuntaa ja saaristo-osakuntaa. Pohjois-Pohjanmaalta niitä löytyy kaksi. Hailuodon lisäksi Vaala Manamansaloineen.
Ei kaduta
Tönkyröitä "paluumuuttopäätös" ei ole kaduttanut päivääkään. Isäntä on kunnanhallituksen varapuheenjohtaja ja mukana monessa muussakin. Martta- vaimo puolestaan vetää luotolaisten käsityöpiiriä. Mukana on 40 käsitöiden taitajaa, ja tuotteet viedään ihan käsistä.
Kalevi Tönkyrä kokee neuvottelukunnan esitykset myönteisiksi ja uskoo niiden toteutuessaan tukevan Hailuodon omia kehittämistavoitteita.
Luodon asukasmäärä on tällä hetkellä runsaat 900. Vuodelle 2005 asetettu tavoite on tuhannen asukkaan rajan ylitys.
Jos jo vuosikymmeniä elänyt luodon ja mantereen yhdistävä pengertie olisi toteutunut, tavoite olisi jo saavutettu ja ylitettykin. Saarelaisten selvän enemmistön mielestä tie onkin kunnan pitkän tähtäimen tavoitteista ylivoimaisesti tärkein.