Kuntalaisten laaja valitusoikeus kaavahankkeista koetaan kunnissa osin ongelmallisena. Valitukset viivästyttävät hankkeita ja useimmiten niillä ei saada päätöksiä kumottua. Valitusten määrä on pysynyt viime vuosina ennallaan, mutta ne kohdistuvat yhä useammin merkittäviin kaavoihin.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä 2000 laajennettiin kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Samalla osallistumisen painopistettä siirrettiin prosessin alkuun. "Uudistuksen odotettiin vähentävän valitusten määrää. Näin ei kuitenkaan käynyt ja kunnissa on ollutkin tästä syystä pettymystä", kertoi Kuntaliiton lakimies Ulla Hurmeranta.
Kuntaliitto on pyytänyt oikeusministeriötä kiinnittämään huomiota kaavavalitusten käsittelyaikojen pidentymiseen ja hallinto-oikeuksien resursseihin. Kuntaliitto on myös tehnyt aloitteen valitusoikeuden rajaamisesta sellaisissa kaavahankkeissa, jotka eivät koske kaikkia kuntalaisia. Ympäristöministeriön asettama työryhmä esittikin äskettäin raportissaan tähän oman kantansa. Työryhmä rajoittaisi muun muassa asemakaavoitusta koskevaa kaksinkertaista valitusoikeutta osassa tapauksista.
Kuntaliitto teki kunnissa kyselyn kaavoituksen sujuvuudesta 2000-2005. Ongelmina tulivat esille valitusten lisääntyminen, niiden pitkät käsittelyajat sekä selvitysten ja vaikutusten arviointiin vaikuttavat kysymykset. Valitustie vie parisen vuotta. Eri hallinto-oikeuksien käsittelyajoissa on vaihteluita. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valitus käsitellään yleensä vajaassa vuodessa. Vuosittain kunnissa päätetään noin 1 300 asemakaavaa, joista vajaasta kymmenestä prosentista valitetaan.
Hurmeranta ei ota kantaa siihen, onko asemakaavoitukseen liittyvä muutoksenhakuoikeus liiankin laaja. "Totta kai valitusoikeus on jossain määrin oltava. Ongelma on usein se, että samasta asiasta valitetaan monessa yhteydessä."
Viidestä kaavasta valitus
Kuusamossa on viidestä viimeisimmästä kaavasta jätetty valitus. "Huolimatta lisääntyneestä kuulemisesta valmisteluvaiheessa valitusoikeuden laaja käyttö on voimistunut. Kaavavalmistelussa on kehittämisen varaa, mutta valitusta voidaan käyttää myös haitantekotarkoituksessa ja kaavasta riippumattomien tarkoitusperien ajamiseen", pohtii kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Hänen mielestään valituksista on tullut muutoksenhaun sijasta keino viivyttää ja pitkittää hankkeiden toteutumista. "Valitusoikeus pitää olla, mutta miten varmistetaan sen vastuullinen käyttö", Halonen miettii.
Kaavoitusjohtaja Mika Mankinen on pohtinut syitä siihen, miksi viimeisimmistä kaavoista on Kuusamossa valitettu. "Osassa valituksia en ole ymmärtänyt niiden perusteita. Osassa jos hyppää yksityisen housuihin, niin varmasti on aihetta valittaa."
"Lain mukaan oikeus valittaa on kaikilla, joiden työn tekemiseen, olemiseen tai elämiseen kaava vaikuttaa. Ehkä oikeus on aavistuksen liian väljä.Suurin ongelma on moninkertainen valitusmahdollisuus.."
Kaikilla täytyy Mankisen mukaan olla yhtäläinen oikeus vaikuttaa ja tehdä muistutuksia. "Jotkut ovat esittäneet, että pitäisi olla riittävän suuri kynnysraha valittamiseen. Se ei minusta olisi reilua kaikkia kuntalaisia kohtaan. Pitäisi kuitenkin löytää keino karsia pois kaikki puhtaasti viivytysmielessä tehdyt valitukset. "
Kuuma kaavaehdotus on toisen kerran nähtävänä ollut kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus suunnitellun golfkentän alueella.
Mankisella on se tunne, että valituksia on siitä aikanaan tulossa, mikä tietää hankkeen lykkääntymistä vuosilla.
"Yritämme vielä neuvotella maanomistajien kanssa. Yritämme tehdä kaikkemme, jotta kompromissi löytyisi."