Kaavat eivät pysy lainkaan Oulun seudun hurjan kasvun mukana. Ennen kaikkea Oulun pohjoispuoliset kunnat myöntävät paljon suunnittelutarveratkaisuja, jotka vastaavat aikaisempia poikkeuslupia. Niitä edellyttää lähes kaikki asemakaavan ulkopuolinen rakentaminen Oulun seudulla.
"Suunnittelematon rakentaminen kaava-alueen ulkopuolella on kuumentunut liikaa monessa kunnassa", maankäyttöpäällikkö Tapio Tuuttila Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta varoittelee.
Tällöin rakentaminen ei ole yhdyskuntarakenteellisesti tehokasta ja on sattumanvaraista. "Halutaan syrjään, mutta sinne pitää järjestää tiet, vesihuolto ja jätehuolto", Tuuttila sanoo. Etenkin kasvusuunnilla rakentaminen vaikeuttaa jatkossa suunnittelua.
Tuuttilan mielestä huono esimerkki on Haukipudas. "Sen rakenne hajautuu, ja se tulee jatkossa veronmaksajille kalliiksi."
Myös Kiimingissä on paljon suunnittelutarveratkaisuja. Kiiminkijokivarren vanhentunut yleiskaava aiheuttaa paljon paineita Alakylään, Tirinkylään ja Ylikylään. Oulunsalossa ongelma-alueet ovat Hailuodon suunnalla ja Kempeleessä Ketolanperällä Murron suuntaan. Myös Tyrnävällä suunnittelutarveratkaisut ovat lisääntyneet viime vuonna huimasti.
Oulussa tilanne on kohtuullisen hyvin hanskassa. Limingan Tupoksen kaava on erityisen onnistunut.
"On väljyyttä. Kaavaratkaisu on kosolti parempi kuin, että ihmiset hajautuvat eri puolille valtakunnallisesti merkittävää Lakeuden aluetta."
Maankäyttöpäällikkö ei suinkaan vastusta kaikkea asemakaavojen ulkopuolista rakentamista. Kun se suuntautuu kyliin, se tukee palvelujen, vaikkapa koulun säilymistä. Suurimpia ongelmia ovat asemakaavojen lievealueet ja syvä maaseutu.
Haukiputaalla ollaan kahta mieltä
"Tiedossa on, että kalliiksi tulee. Jätevedet, mutta myös esimerkiksi koulukuljetus maksavat", Haukiputaan tekninen johtaja Jukka Sipilä sanoo.
"Suuntaa pitäisi kääntää ja hakemuksiin tulisi suhtautua nykyistä kriittisemmin. Päättäjillä on selvästi kahdenlaista mielipidettä. Osa heistä on sitä mieltä, että ihmisille pitää antaa mahdollisuus asua haja-asutusalueella. Usein virkamiesten valmistelema kielteinen esitys ei mene läpi."
Kunnassa on myös hyväksytty pelisäännöt lupien myöntämiseen, mutta ne eivät aina toimi, valittaa Sipilä.
"Kunnan pitäisi saada lisää maata. Kunnalla on vähän rahaa ostaa, eikä myyntihalukkuuttakaan oikein ole. Pääsääntö on, että kaavoitetaan kunnan maalle."
Sipilä uskoo, että ajan myötä nykymeno tulee kunnalle kuitenkin kalliimmaksi kuin jos asiat saataisiin kuntoon.
"Luottamismiehet katsovat ihmismäisesti tätä asiaa. Annetaan mahdollisuus rakentaa eri puolille. Semmoinen, joka lähtee etäälle, tietää, että joutuu hakemaan palvelut kaukaa", teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Jukka Vänttilä (kesk.) sanoo.
Hän kiistää, että luottamusmiesten ja virkamiesten sukset menevät usein ristiin. "Aika hyvin sovittuja periaatteita on noudatettu. Ei ole kovin paljon äänestelty. Minulla on siitä eri näkemys kuin Sipilällä", Vänttilä kertoo.
Kiimingissä ovat samat sävelet kuin Haukiputaalla. Kaavoitusarkkitehti Hilkka Lempiäisen mielestä päättäjät voisivat olla nykyistä jämäkämpiä lupien myöntämisessä. Ennen kaikkea asemakaavan lievealueelle rakentaminen vaikeuttaa jatkosuunnittelua.
Arki ei
välttämättä pelaa
Tuuttila korostaa, että haja-asutusalueelle rakentajat havahtuvat usein, että palveluja ei olekaan. Kunta joutuu joka tapauksessa hoitamaan peruspalvelut, kuten koulukyydin. Seuraavaksi voi tulla kova vääntö kunnan kanssa esimerkiksi tievaloista. "Silloin helposti voi unohtua, että alunperin ajateltiin, että eivät ne ole niin tärkeitä", Tuuttila sanoo.
Ristiriitaiset edut ovat usein selviä. Rakentaja ostaa maisemaa ja väljyyttä. Jos kunta kaavoittaa myöhemmin alueen, pulmia tulee molemmille.
Tuuttilan mielestä ihmisten pitäisi tarkasti miettiä, mitä haluavat ja tehdä tietoisia ratkaisuja."Joskus tonttia voidaan pohtia lapsuuden lämpimien kesien kautta. Arki voi olla ihan muuta."
Kuntien pitäisi Tuuttilan mielestä ennen kaikkea lisätä asemakaavojen vetovoimaisuutta. Niiden pitäisi tarjota entistä enemmän vaihtoehtoja.