Oulun uutta vuoteen 2020 tähtäävää yleiskaavaa on valmisteltu seitsemän vuotta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan maanantai-iltana ilman suurempia korulausumia pelkällä nuijan kopautuksella, puheita ei pidetty.
Yleiskaava-arkkitehti Kristiina Anttonen kertoo, että kaavatyö käynnistyi 1998, kun päätös uuden yleiskaavan teosta oli tehty vuonna 1997. "Kaavoitus on jatkuvaa prosessia. Yleiskaava on läpileikkaus siitä, mitä Oulu on tulevaisuudessa."
Vaikka yleiskaava valmistuikin maanantaina, ei se merkitse sitä, että Anttosen kaavoitusporukka pääsisi lepäilemään. "Seuraavaksi tehdään tavoitesuunnitelmia ja Oulujokivarren osayleiskaava on jo työn alla", Anttonen kertoo.
Yleiskaavatyön aikana Oulun kaupungin kasvu on ollut voimasta. Niinpä yleiskaavassa pannaan vuoden 2020 väkilukutavoitteeksi 150 000 asukasta. "Oulu imee väkeä koko Pohjois-Suomesta ja se jatkuu", suunnittelupäällikkö JouniKurttila arvioi.
Toinen kaupunkia levittävä tekijä on asumisväljyyden kasvu. Se merkitsee sitä, että ihmisille on saatava käyttöön uutta tilaa uusilta alueilta. Kaupungin pääkeskus on luonnollisesti ydinkeskusta, mutta Ouluun rakentuu kolme aluekeskusta Kaakkuriin, Kaijonharju-Linnanmaan alueelle ja Hiukkavaaraan.
Anttonen ennakoi jo nyt, että pohjoisessa kaupungin kasvu painottuu Ritaharjuun lähivuosina. Hiukkavaaran vuoro tulee joskus 2010. Anttosen mukaan on tärkeää, että uusille alueille tulevat palvelut yhtä aikaa asukkaiden kanssa.
Poliittisesti Oulun yleiskaavasta ei koko prosessin aikana käyty suurta vääntöä. Anttosen mielestä kaikki loksahti hyvin yhteisymmärryksessä kohdalleen. Eniten keskustelua käytiin eräin paikoin maatalousalueiden merkinnöistä, mutta suuret linjat menivät läpi nopeasti.
Yleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu runsaasti raportteja selvityksiä. Työ alkoi 1997 tarkistamistarveselvityksellä. Seuraavaksi lyötiin lukkoon suunnittelun lähtökohdat, osallisuus- ja työohjelma 1999. Samana vuonna vahvistettiin myös kaavan tavoitteet, vertailtiin kaupungin rakennemalleja. Vuonna 2000 tehtiin rakennemallien vaikutuksista arviointi. Yleiskaavaluonnos valmistui vuonna 2001 ja yleiskaavaselostus viime vuoden lopulla. Asia oli jo esillä joulukuussa kaupunginvaltuustossa, mutta tuolloin kaavaehdotus palautettiin.
Keskukset luokiteltu
Yleiskaavassa luokitellaan kaupunginosat palvelurakenteen osalta. Kaupunki jaetaan lähipalvelukeskuksiin, paikalliskeskuksiin ja aluekeskuksiin.
Lähipalvelukeskus sisältää yleisimmin päivähoitopalvelut, peruskoulun tiloja, asukastoiminta- ja nuorisotiloja, leikkipuiston ja pallokentän, lähikaupan, kioskin ja muita kaupallisia palveluja. Lähipalvelukeskuksissa on noin 3 000 asukasta.
Paikalliskeskuksessa on yleensä edellisten palvelujen lisäksi peruskoulun ylimmät luokat seitsemännestä yhdeksänteen, kirjasto, asukastupa, terveydenhuollon palveluja, liikuntatiloja, päivittäistavarakauppa sekä muita kaupallisia palveluja. Paikalliskeskuksen väkimäärä on yli 5 000 asukasta omalla tai lähivaikutusalueella.
Palveluvarustukseltaan suurin yksikkö on aluekeskus, jossa on kaikki edellä mainitut palvelut. Aluekeskuksesta löytyvät terveysasema, nuoriso- ja asukaskeskus, monipuoliset urheilu- ja liikuntatilat, vanhusten palveluja sekä kaupan suuryksikkö ja muita kaupallisia palveluja. Aluekeskuksessa voi olla myös seudullisia palveluja. Keskuksen väestöpohja on oli 10 000 asukasta.
Yleiskaavassa on otettu kantaa myös työpaikka-alueisiin. Kasvavia työpaikka-alueita ovat Pohjantien ja Raitotien risteys, Linnanmaa, Rusko, Takalaanila, Kaakkuri, Kontinkangas ja Hiukkavaara.
Suurin keskittymä on Kaakkurissa, jonne suunnitellaan jopa 6 000 uuden työpaikan aluetta tutkimus- ja tuotekehitystyöhön, tuotantoon ja kaupan alalle. Hiukkavaaraan on tarjolla tuhannen työpaikan pk-yritysten aluevaraus.
