Kaksi vuotta sitten voimaan tulleen rakennus- ja maankäyttölain tulkinta on siirtämässä osan taajamien kaava-alueilla olevista yleisistä teistä kuntien hoidettavaksi.
Tiehallinto on lähettänyt kaikkiin maan kuntiin lausunnolle karttaluonnoksen teistä, joita muutos voi koskea. Valtiolta saattaa siirtyä kuntien vastuulle jopa tuhansia tiekilometrejä.
Diplomi-insinööri Jorma Leskinen Lapin tiepiiristä sanoo, että rajanvetoa käydään alimpaan tieluokkaan lukeutuvista taajamien yhdysteistä. Tiehallinto tulkitsee, että selkeästi paikallista liikennettä palvelevat yhdystiet tulisi kaavoissa merkitä kaduiksi eli kuntien ylläpidettäviksi.
Uudistus on iskemässä lähinnä vanhoihin rakennuskaavoihin, jotka lain myötä ovat muuttuneet asemakaavoiksi. Yleisiä teitä vaihdetaan kaduiksi siinä vaiheessa, kun näitä asemakaavoja uudistetaan. Leskisen mukaan prosessi on pitkä, ja kokonaisuus hahmottuu kunnolla vasta ensi vuosikymmenellä.
Tiehallinto aikoo joka tapauksessa työstää nopeasti valmiiksi kartan niistä teistä, joita siirto saattaa koskea. Karttaa käytetään pohjana, kun asemakaavoituksen yhteydessä annetaan lausuntoja valtion hoidossa olevista osuuksista, jotka halutaan siirtää kuntien vetovastuulle.
Lapissa karttaan on alustavasti merkitty 3 711 yhdystiekilometriä, jotka asemakaavoitus voisi muuttaa kaduiksi. Leskinen kuitenkin korostaa, että tosiasiassa puhutaan paljon pienemmästä määrästä. Ehkä sata kilometriä on lopulta lähempänä totuutta.
"Koko maassa tuhannen kilometrin raja rikottaneen aikanaan, mutta kaiken kaikkiaan ei voitane puhua kovin monesta tuhannesta kilometristä", hän luonnehtii muutosta.
Vanhoissa kaupungeissa nykyinen käytäntö ei muutu juuri lainkaan. Suurimmat paineet kohdistuvat kuntiin, joiden taajamissa on edelleen valtion hoitamia, pääosin paikallista liikennettä palvelevia yhdysteitä.
Esimerkkinä Leskinen mainitsee Ylitornion keskustaajaman pääväylän Alkkulanraitin, joka ajan myötä mitä ilmeisimmin vaihtuu kaduksi. Raitti on pätkä vanhaa valtatietä. Nykyinen valtatie 21 kulkee hieman keskuksen sivussa.
Leskinen muistuttaa, että valta-, kanta- ja seututiet säilyvät ilman muuta yleisinä teinä. Sellaisina pysyvät niin ikään valtaosin muuta kuin paikallista liikennettä palvelevat taajamatiet, jotka yhdistävät toisia yleisiä teitä tai ovat niiden jatkeita.
Esimerkiksi Kittilän kuntakeskuksen halkaiseva pääväylä pysyy jatkossakin valtion hoidossa, koska se on osa Rovaniemen-Muonion välistä yhteyttä.
Kunnille muutos tuo joka tapauksessa lisää kustannuksia, sillä katujen hoito ja kunnossapito on selvästi kalliimpaa kuin taajamissa kuin syrjäalueilla.