Jätehuollon keskittäminen on pysäyttänyt lokkikantojen rajun kasvun. Kun kaatopaikkoja oli vielä kymmenen vuotta sitten lähes 600, on määrä nyt alle 300 ja tavoitteena on 50-80 yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa vuonna 2005.
Etenkin kaatopaikkojen yleisin vieras harmaalokki on silti edelleen melkoinen ongelma, koska tuhatpäiset parvet saastuttavat ulosteillaan lähiseutujen järviä. Lisäksi lokkien pelätään levittävän salmonellaa. Tästä Lammin biologiselle asemalle kokoontuneiden asiantuntijoiden käsitykset olivat kuitenkin ristiriitaisia.
Ensimmäistä kertaa järjestettäviin kaatopaikkojen lokkihallintapäiviin liittyy kansainvälinen lokkitutkijoiden kokous, johon osallistuu 60 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.
Torstaina keskusteltiin muiden muassa lokkien ruokailun estämisestä ja karkotuksesta kaatopaikoilta Lahden ja Turun esimerkkien pohjalta. Lahdessa on EU-rahoitteisen harmaalokkiprojektin avulla kerätty hyvin tuloksin tietoa lokkien karkottamisesta sekä kaatopaikkojen suojaamisesta. Projekti alkoi osin siksi, että Lahden Kujalan jäteaseman lähistöllä olevasta Kymijärvestä löytyi muutama vuosi sitten salmonellaa, jonka arveltiin olevan peräisin lokkien jätöksistä.
Kaasutykeistä peloteäänitteisiin
Kujalassa on kokeiltu miltei kaikkea mahdollista aina kaasutykeistä ilotulitusraketteihin. Lokit ovatkin vähentyneet, sillä alueella on nyt noin tuhat lokkia, kun niitä viisi vuotta sitten oli kolme kertaa enemmän.
"Yhtä yksittäistä keinoa ei voi nostaa muiden edelle, vaan tulokseen on päästy useiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksella. Olemme pyrkineet peittämään kaatopaikan penkan tehokkaasti, alue on suojattu verkoilla ja lokkiparveen ammuttu paukkupanos on tehokas pelote", sanoo kehityspäällikkö Ari Savolainen Päijät-Hämeen jätehuollosta.
Kujalan jäteasemalla on kokeiltu myös Englannista tuotettua äänitettä, jossa on lokkien varoitusääntä sekä robottihaukkaa. Pulmana on kuitenkin lokkien nopea tottuminen uusiin pelotteisiin.
Turun Topinojan kaatopaikalla on käytetty järeämpiä konsteja. Alueella on pyydetty reilun 20 vuoden aikana loukuilla yhteensä noin 70 000 lokkia, mikä on herättänyt myös arvostelua.
"Kaatopaikalla samanaikaisesti olevien lokkien määrä vaihtelee paljon. Enimmillään niitä on ollut noin 4 000, mutta viime vuosina vain noin 2 000. Lokkien loukkupyynti on vähentänyt alueen kantaa arviolta kolmanneksella", arvioi Turun kaupungin ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen.
Turussa tehdyt selvitykset varmistavat arviot, joiden mukaan harmaalokki tekee todella pitkiä päivittäisiä ruokailumatkoja, jotka voivat yltää lokkiyhdyskunnan pesintäpaikalta aina 70 kilometrin päähän.
1950-luvulla Uudenmaan rannikkoalueilta alkanut harmaalokkien raju lisääntyminen on viime vuosien aikana pysähtynyt. Pesiviä pareja arvellaan olevan nyt noin 30 000.
Mikäli EU:n tavoiteohjelma toteutuu, joutuvat lokit palaamaan luonnonmukaisen ravinnon saalistajiksi. Tavoitteena on, että vuonna 2010 kaikki orgaaninen jäte käsitellään katon alla linnuilta ja myös muilta eläimiltä suojassa.