Jos Pateniemen entinen saha-alue kunnostetaan asuinkäyttöön, joudutaan sen koko valtava kaatopaikka kuljettamaan alueelta pois. Pateniemen tavoitesuunnitelmassa lähdetään siitä, että kaatopaikan jättäminen asuinalueen viereen olisi riski, jota ei voida ottaa. Toisaalta kun kaatopaikka on viety pois, sen paikalle voidaan rakentaa asuntoja.
Pateniemen 74 hehtaarin saha-alue on Suomen suurimpia ellei suurin. Saastunut maa-alue ja sen puhdistaminen vaatii valtavasti rahaa - niin paljon, että sitä tuskin saadaan takaisin tonttihinnoissa.
Summia ei kukaan tässä vaiheessa halua ääneen arvioida. Kolme vuotta sitten tehdyissä arvioissa summa pyöri 16 miljoonassa eurossa, jos puhdistettavia maita olisi 450 000 kuutiota, eli neljän Oulu-hallin kokoinen vuori.
Vaikka määrä on valtava, siinä ei vielä ole mukana kaatopaikkaa, joka silloisten suunnitelmien mukaan olisi jätetty paikoilleen ja maisemoitu. Muun muassa Oulun yleiskaava 2020:ssa kaatopaikka ei ole asuinaluetta.
Ratkaisu on Stora Enson
Kaatopaikan sisällyttäminen puhdistusoperaatioon nostaa kulut moninkertaisiksi. Pateniemen entisen saha-alueen käyttö on kiinni alueen omistajasta Stora Ensosta, jonka on puhdistettava alueet ennen mahdollista asuinrakentamista.
Yhtiössä selvitetään nyt puhdistamiskustannuksia. Stora Enson ympäristöpäällikkö Marjaana Luttinen ei tässä vaiheessa halua esittää mitään arvioita, mutta toteaa, että operaatio on kallis, koska alue on niin iso.
Onkin vielä täysin ratkaisematta, ryhtyykö Stora Enso urakkaan. "Asia on täysin auki, eikä mitään päätöksiä ole tehty", korostaa Luttinen.
Myöskään päätösten aikataulua Luttinen ei tässä vaiheessa halua ennakoida. Lähimmän viiden vuoden aikana päätetään kuitenkin ainakin se, puhdistetaanko alue asuinkäyttöön vai jätetäänkö se sellaiseksi kuin se on ja kunnostetaan vain nykyisten vaatimusten mukaan teollisuusalueeksi.
Pateniemen saha-aluetta on tutkittu erittäin perusteellisesti toistakymmentä vuotta, ja yhtiöllä on tarkka tieto siitä, miten maat ovat saastuneet. Saha-alue on muun muassa ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Euroopan aluekehitysrahaston hankkeessa, jossa tutkittiin sahan jatkokäyttöä.
Porattu reikiä täyteen
Lisäksi Stora Enso on tehnyt viime vuoden lisätutkimuksia. "Koko alue on porattu reikiä täyteen", kertoo Luttinen. Mitään uutta ja yllättävää ei lisätutkimuksissa paljastunut, mutta entiset tulokset ovat tarkentuneet.
Pateniemen sahan alueelta on tutkittu dioksiinit ja furaanit, kloorifenolit sekä arseeni, kromi ja kupari. Dioksiini ja furaani ovat supermyrkkyjä, joita ei voi pestä eikä kompostoida - ne pysyvät maassa satoja vuosia. Toisin kuin kloorifenolit ne eivät ole vesiliukoisia, mutta kaikkien kolmen lähde on sama eli sinistymisenestoaine KY5.
Mahdollisista puhdistustekniikoitakaan ei vielä ole valittu, mutta todennäköisesti kyseeseen tulisivat valtavat maanvaihdot.