Vuosia rummutettu, jätteiden käsittelyä kiristävä uudistus on saanut kunnat hyvin liikkeelle Pohjois-Suomessa.
Määräysten tiukkuuden vuoksi vanhat kaatopaikat ovat katoamassa pohjoisesta. Oulun ja Lapin lääneissä jätteet keskitetään tulevaisuudessa vain muutamalle paikkakunnalle.
Kaatopaikkojen kalliit investoinnit ovat pakottaneet kunnat yhteistyöhön. Pienet kunnat ovat sulkemassa kaatopaikkansa.
Pohjois-Suomeen jää lähivuosina enää 7-8 kaatopaikkaa, joille laajojen alueiden jätteitä kuskataan jopa satojen kilometrien takaa.
Pisimmälle yhteistyö on viety Kainuussa, jossa jätehuolto keskitetään tulevaisuudessa yhteen paikkaan, Kajaanin Marjasaarenkankaalle.
Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudun jätehuollon kuvio on selvä. Ruskon kaatopaikka, joka ainoana täyttää jo tulevat määräykset, kerää Oulun lisäksi ympäryskuntien jätteet.
Jokilaaksoissa kaatopaikka tulee Ylivieskaan. Raahen seutu valinnee yhteistyön suunnaksi joko Oulun tai Ylivieskan. Lapissa suunnat ovat myös selvillä. Rovaniemen lisäksi kaatopaikoille on luvat Torniossa ja Simossa.
Koillismaalla kuvio
vielä sopimatta
Pohjoisen alueista kaatopaikkasuunnitelmien pakka on pahiten levällään Koillismaalla, jossa suunnitelmia laaditaan parhaillaan konsulttityönä.
Uusi kaatopaikka tulee Kuusamoon, mutta kahden läänin alueella olevien ympäryskuntien kanssa ei ole vielä päästy sopuun yhteistyöstä. Kuusamon kaatopaikalle on kaavailtu jätteitä Taivalkoskelta, Posiolta ja Sallasta.
Kuusamon kaupungin rakennusmestari Juhani Määttä kertoo, että Koillismaan jätehuollosta on keskusteltu virkamiesten kesken, mutta päätökset puuttuvat. "Poliittista mandaattia tähän täytyy tulla, virkamiesten kesken asia ei enää etene."
Uuden kaatopaikan rakentamiskuluiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Alustavien kaavailujen mukaan investointikuluista Kuusamo kustantaisi 55 prosenttia. jokaisen ympäryskunnan osuudeksi jäisi 15 prosenttia.
"Kuusamolle olisi halvinta rakentaa oma kaatopaikka", Juhani Määttä sanoo.
Muualla pohjoisessa kunnat ovat liittoutuneet yllättävän nopeasti perustamaan yhteisiä kaatopaikkoja. "Pohjois-Pohjanmaalle jää 3-4 kaatopaikkaa. Tavoitteena pidettiin viittä kaatopaikkaa. Kunnat ovat tiedostaneet hyvin, että kannattaa tehdä yhteistyötä", sanoi ympäristökeskuksen vanhempi insinööri Anna Marttila.
Kainuun ympäristökeskuksen ylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen kertoo, että aikoinaan Kainuussa kaavailtiin vielä kolmen kaatopaikan mallia.
Pitkistä kuljetusmatkoista huolimatta jätteet ajetaan yhteen paikkaan, Marjasaarenkankaalle, jolle haetaan parhaillaan lupaa.
Lapin ympäristökeskuksen ympäristölupapäällikkö Juha Anttila arvioi, että Lapissa on parhaimmillaan ollut yli sata kaatopaikkaa.
"Veikkaan, että jäljelle jää kolme kaatopaikkaa", Anttila sanoi.
Kunnille lankeaa
jätteistä iso lasku
Uusien kaatopaikkojen perustaminen on kallista puuhaa, mutta niiden lisäksi vanhojen sulkemisesta lankeaa kunnille kallis lasku.
Kuntaliiton ympäristöinsinööri Seija Paajanen kertoo, että jätekeskusten investointeihin on laskettu kuluvan rahaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 800 miljoonaa euroa.
Koko maassa arvioidaan olevan nyt noin 100 kaatopaikkaa. Tulevaisuudessa niiden määrän odotetaan putoavan noin puoleen.
Jätehuollon kuluja nostaa tulevaisuudessa pitenevät kuljetuskulut. Tähän saakka menoja on kasvattanut eniten verotuksen kiristyminen.
Seija Paajasen mukaan jätevero on tuplaantunut kahdeksassa vuodessa. Nyt veroa peritään 30 euroa tonnilta.