Kiiminkiin suunniteltava pilaantuneiden maiden käsittelykeskus herättää tunteita. Oulun jätehuolto oli aloittamassa Välimaan entisellä kaatopaikalla työt, jotta alueelle voitaisiin tuoda muualta pilaantuneita maita käsiteltäviksi. Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistyksen tekemän valituksen perusteella kaatopaikka pantiin toimenpidekieltoon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä lokakuun lopulla.
Paikassa tehdään paraikaa ympäristövaikutusten arviointia pilaantuneiden maiden käsittelyä ja loppusijoitusta varten.
Luonnonsuojeluyhdistys arvostelee ympäristökeskusta ja Oulun jätehuoltoa liian nopeasta toiminnasta. Asiasta pidettiin 9. kesäkuuta kiiminkiläisille tiedotustilaisuus, jossa ei yhdistyksen sihteeri Hilkka Peltosen mukaan mainittu sanallakaan, että toiminnalle annettiin lupa jo 17. kesäkuuta.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myönsi luvan jätemaiden käsittelylle, koska Oulun jätehuollon hakema määrä oli niin vähäinen, että ympäristövaikutusten arviointia ei tarvitse tehdä. Jos jätemaita tuodaan käsiteltäväksi enintään 50 000 tonnia vuodessa, se ei kuulu yva-menettelyn piiriin. Nyt menettely joudutaan siis kuitenkin tekemään.
Pilaantuneille maille ei muuta paikkaa
Oulun jätehuolto suunnittelee Välimaan alueesta sijoituspaikkaa ensiksi 20 000 tonnille pilaantunutta maata vuodessa. Kaikkiaan maata olisi tarkoitus tuoda käsiteltäväksi 50 000 tonnia, mikä vienee kaksi ja puoli vuotta. Myöhemmin määriä on tarkoitus kasvattaa ja hakea lupia sen mukaisesti.
Maata on tarkoitus tuoda Pateniemen saha-alueelta, jossa on voimakkaasti pilaantunutta maata 460 000 kuutiota ja pilaantuneita maita 510 000 kuutiota. Vielä ei ole päätetty, mitä Pateniemen maille tehdään. Välimaan käsittelyalueelle voidaan tuoda myös mahdollisen jätteenpolttolaitoksen tuhkat.
Ympäristöinsinööri Helena Kurkinen Oulun jätehuollosta arvioi tilanteen hankaloituvan, jos maiden vieminen Kiiminkiin viivästyy paljon tai estyy kokonaan. Pilaantuneiden maiden käsittelylle on jatkuva tarve, eikä muuta paikkaa lähialueilta löydy.
Mahdollinen luvan saanti Välimaalle kestää joka tapauksessa ainakin ensi kesään saakka. Paraikaa tehtävän yvan on määrä valmistua tämän vuoden lopussa. Usean lausuntokierroksen jälkeen luvasta päättää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, jossa lupaprosessin keskimääräinen kestoaika on kahdeksan kuukautta. Valituksen mahdollisuuksia tulee vielä monta kertaa.
Saasteet eivät
pääse vesiin
Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistys vetoaa valituksessaan siihen, että Välimaan alue sijaitsee metsäojien ja Kiiminkijokeen laskevan Jolosjoen vaikutuspiirissä. Käsiteltävistä maista pelätään valuvan saasteita vesiin. Lähin asutus on kahden kilometrin päässä Tervajärvellä. Siellä on noin 50 asuntoa, joista suuri osa kesämökkejä.
Oulun jätehuollon yhteistyökumppanina pilaantuneiden maiden käsittelyssä toimii Niska & Nyyssönen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa maat ja tuhkat vain käsitellään Kiimingissä. Toisessa vaihtoehdossa maat ja tuhkat käsitellään ja loppusijoitetaan siellä.
Ympäristövaikutusten arviointia tekee parhaillaan Suomen IP-tekniikka. Yva-projektipäällikkö Raine Kukkonen toteaa, että pilaantuneet maat tullaan käsittelemään ja sitomaan maaperään siten, että haitalliset aineet eivät pääse suodattumaan läpi eivätkä pääse sotkemaan vesiä.
Osasta maita poltetaan liikuteltavalla polttolaitteella haitalliset aineet pois. Kukkosen mukaan poltossa on tarkat päästörajat. Mahdolliset loppusijoitetavat maat kapseloidaan tiiviisti, eikä niistä pitäisi silloin levitä jätteitä ympäristöön.
"Tapasin viime viikolla lähistön asukkaita, jotka arvelivat kaatopaikan pilanneen vesiä. Mitään sellaista ei kuitenkaan tullut esille, kun tutkin ojia ja vesistöjä", Kukkonen kertoo.