Majasaarenkankaan kaatopaikan alapuolisen vesistön varren asukkaat ja mökkiläiset ovat huolissaan rehevöitymisestä ja kaatopaikan vaikutuksesta siihen. Maakunnallinen jäteyhtiö Eko-Kymppi hakee ympäristölupaa kaatopaikan laajennukselle. Uusi kaatopaikka valmistuu nykyisen viereen vuonna 2007.
Kainuussa on lakkautettu kuntien kaatopaikkoja ja jätehuolto on keskitetty Eko-Kympille. Majasaarenkankaalle tuodaan kaatopaikkajätteet nyt lähes koko Kainuusta, Kuhmossa ja Suomussalmella on omat kaatopaikat. Kaatopaikka palvelee noin 70 000 asukasta.
Nykyiset pohjaamattomat kaatopaikat pitää sulkea vuonna 2007. Uusissa pohja pitää tiivistää niin, ettei vesi pääse pois alakautta. Pohja voidaan tiivistää esimerkiksi muovilla tai asvaltilla. Vesi otetaan talteen ja käsitellään kaatopaikalla.
Mainualla on kerätty nimilistoja kaatopaikkaa vastaan. Sen laajennus koko maakunnan kaatopaikaksi on huolestuttanut. Vuottolahden kalastuskunta ei vaadi kaatopaikan sulkemista, vaan sitä, että kaatopaikan jätevedet putkitetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle Peuraniemeen.
Nykyisen kaatopaikan jätevedet valuvat puroja pitkin Kylkiäiseen, siitä Välijoen kautta Kivijärveen ja Kivijoen kautta Mainuanjärveen, josta edelleen Mainuanjokea pitkin Oulujärven Vuottolahteen.
Kylkiäinen ja Kivijärvi ovat pieniä ja matalia, Mainuanjärvi vähän suurempi. Kaikki ovat rehevöityneitä. Asutusta on Mainuanjärven ympärillä.
Haittaa virkistyskäytölle
Vuottolahden kalastuskunnan esimies Unto Mikkonen ei jaksa uskoa, että kaatopaikan jätevesien vaikutus ulottuisi vain Kylkiäiseen, niin kuin tutkimuksilla todistetaan. "Yksinkertaisia ollaan, muttei niin yksinkertaisia."
Mikkonen on Mainualta syntyisin ja mökkeilee Kivijoen rannalla. Vielä 1970-luvulla jokivesi kelpasi saunavedeksi, nyt joutuu peseytymään kaivovedellä jokiuinnin päälle. Kaatopaikka tuli 1983.
"Arimmat eivät uskalla syöttää näistä vesistä pyydettyä kalaa kissalle. Haukia ja ahvenia pyydetään, ja Mainuanjärveen on istutettu kuhia, joista isoimmat ovat nelikiloisia. Särki kasvaa isoksi rehevöityneissä vesissä."
Mikkonen kuten useat muutkin kalastajat ovat vaihtaneet verkot ja katiskat siimapyyntiin, silä pyydykset limottuvat.
Mainuanjärveen tehty uimaranta on tyhjän panttina. Jos joku ohikulkija erehtyy uimaan, ei mene toiste, sillä ihokarvoihin tarttuu tummaa lietettä. Mainuanjärven rannoilla on noin 80 kesämökkiä. Niitä on myynnissäkin, mutta kauppa on käynyt huonosti.
Eko-Kympin ympäristöpäällikkö Eero Piirainen ymmärtää mainualaisten huolen, mutta toteaa, että eri selvitysten mukaan kaatopaikan vesistöhaitat ulottuvat vain Kylkiäiseen ja siihen laskevaan Niittyjokeen.
"Laakajärvessä Kajaanin ja Sotkamon etelärajalla on samanlainen veden laatu kuin Mainuanjärvessä. Muut tekijät, kuten turvetuotanto ja maa- ja metsätalous vaikuttavat. Mainuanjärven leväkasvustoa aiheuttavasta fosforikuormituksesta yksi prosentti on kaatopaikalta peräisin."
Piiraisen mukaan vanhojen maatalousalueiden kuormitus ei lopu, vaikka viljely lakkaa. Mainuanjärven yläpuolella ei ole juuri ollutkaan maanviljelyä, vain jokirantojen heiniä on entisaikaan niitetty.
Metsien ja soiden ojitus panee ravinteet liikkeelle, ja metsälannoituskin aiheuttaa päästöjä. Kajaanin kaupunki on lannoittanut metsiään alueella turvetuhkalla. Vesistöjen kiintoaineesta osa on turvetuotantosoiden pölylaskeumaa.
Rehevöitynyt vesialue voi olla sisäkuormitteisessa tilassa. Kierteen katkaisua on kokeiltu muualla ilmastuksella, ruoppauksella ja särkikalojen poistolla.
Putki tarvitsee maksajan
Piirainen toteaa, että tottakai jätevesiputki puhdistamolle voidaan rakentaa, jos maksaja löytyy. Matkaa tulee kymmenkunta kilometriä. Maksaja olisi jätteentuottaja, eli jokainen Eko-Kympin alueen asukas.
"Kaatopaikan jätevesi on paras käsitellä paikan päällä. Niin saadaan koko kaatopaikan vesijärjestelmä hallintaan ja typpikin voidaan poistaa. Peuraniemessä ei ole typenpoistoa."
Nykyisellä kaatopaikalla rakennetaan suotosalaojia, jotka keräävät kaatopaikan penkan läpi valuvan veden. Kajaani rakensi vastaavan suotosalaojan entisen Maaston kaatopaikan ympärille, niin ettei kaatopaikan jätevesi pääse nousemaan omakotitalojen puutarhoihin.