Heikki Ketola
Kuusamo Kiinnostus pippurisumuttimien hankintaan on lisääntynyt Kuusamon kaupungin perusturvassa työskentelevien keskuudessa, koska uhkatilanteita on alkanut esiintyä aikaisempaa enemmän.
Tapaukset ovat yleistyneet päihteiden ja huumeiden käytön sekä lääkkeiden väärinkäytön kasvun seurauksena.
"Erilaisten hälytysjärjestelmien kehittämisen rinnalla ne ovat osaltaan varmistamassa turvallisuutta niiden työntekijöiden keskuudessa, jotka eniten joutuvat tekemisiin näiden monella tavalla ongelmallisten ihmisten kanssa", vanhus- ja vammaistyön johtaja Annikki Paloniemi sanoo.
Poliisi on kouluttanut yksiköiden vastuuhenkilöitä on sumuttimen käyttöön ja sen vaikutusten hoitamiseen. Koulutuksen jälkeen sumuttimille on mahdollista saada aselain edellyttämä hallussapitolupa.
Lupia on hankittu lisää samoin kuin itse laitteitakin. Paloniemen mukaan sumuttimet ovat hänen yksikössään yleensä "paikkasidonnaisia", mutta myös henkilökohtaiseen varustukseen niitä on otettu.
Jo pidempään sumuttimia on ollut sosiaalitoimessa. Siellä kuten avohoidon eri laitoksissa niitä ei ole Paloniemen mukaan tarvinnut vielä käyttää.
Käytöstä selvitys poliisille
Kuusamon poliisipäällikkö Esa Heikkinen arvelee, että turvasumuttimien lisääntymisen taustalla on ennen kaikkea kahden vuoden takainen välikohtaus Oulun kaupungin edunvalvontatoimistossa, jossa yksi työntekijä puukotettiin kuoliaaksi.
"Tapaus on ilmiselvästi vauhdittanut täälläkin keskustelua työntekijöiden turvallisuudesta. Työnantajapuoli on tiedostanut henkisen työsuojelun puolella kasvaneet tarpeet. Olemme antaneet ohjausta sumuttimien käyttöön, kun sitä on meiltä pyydetty."
Mikäli sumutinta joudutaan käyttämään, siitä on tehtävä selvitys poliisiviranomaiselle.
"Täytyy korostaa, että siviilipuolella niin käyttötarpeet kuin varsinainen käyttökin ovat meillä kaiken kaikkiaan varsin harvinaisia. Vain ravintoloiden vahtimestarit ovat joskus joutuneet turvautumaan niihin."
Oulun sosiaali- ja terveystoimen johtaja Jukka Syvävirran mukaan kaupungin keskusvirastossa sattunut kuolemantapaus vauhditti turvallisuussuunnitelmien laadintaa hänenkin yksikössään. Muun muassa erityyppisiä hälytysjärjestelmiä on parannettu ja ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä kehitetty etenkin sosiaali- ja mielenterveyden yksiköissä.
Kaasusumuttimien määrä ei ole kuitenkaan 3 700 työntekijää käsittävässä organisaatiossa mainittavasti lisääntynyt. Innostusta niiden hankintaan Syvävirta luonnehtii yllättävän vähäiseksi.
"Kaksipiippuinen juttu"
Oulun aupungin turvallisuuspäällikkönä runsaan vuoden ajan työskennellyt Tenho Kiljanderin mielestä kaasusumutin on "kaksipiippuinen juttu", minkä vuoksi monet vierastavat sen hankkimista.
Kiljander sanoo muun muassa päihdeasiakkaiden kanssa tekemisissä olevien lääkäreiden käsityksiin perustuen, että kapistus saattaa yllyttää vastapuolen tarttumaan omaan aseeseen, jollainen yhä useammin on varsinkin huumeidenkäyttäjillä.
"Heidän kohdallaan sumutteen teho voi jäädä lisäksi normaalia pienemmäksi. Opiaatit ovat erittäin tehokkaita särkylääkkeitä, joten vaikuttava aine ei lamauta heitä kokonaan, vain näkökyky menee tilapäisesti."
Sumuttimella tapahtuvaan itsesuojeluun suhtaudutaan Kiljanderin mukaan varauksellisesti myös siksi, että vältettäisiin sen käytöstä seuraava poliisitutkinta. Silmilleen saaneen oikeusturva kun on hänen mielestään "aika hyvä", vaikka tällä rikollistausta olisikin.
Oulun kaupungin eri yksiköissä ei ole Kiljanderin tietojen mukaan kaasusumuttimia käytetty.
Niin poliisi- kuin siviilikäytössäkin olevat sumuttimet tunnetaan pippurisumuttimien nimellä. Vaikuttava aine on OC-kaasu, joka aiheuttaa silmien kirvelyä ja limakalvojen ärsytystä. Vaikutukset voidaan eliminoida vesihuuhtelulla.