Ruotsin puolustushallinnossa pelätään, että kaasuputki Venäjältä Saksaan mahdollistaa vakoilun. Erityisen huolissaan Ruotsissa ollaan Itämeren pohjaan rakennettavan kaasuputken huoltolautasta, joka tulee vain muutaman kilometrin päähän Ruotsin aluevesirajasta.
Suomalainen merisodankäynnin asiantuntija ei pidä huoltolauttaa kovin suurena turvallisuuspoliittisena riskinä. Kiinteitä viestiasemia parempia vakoilumenetelmiä ovat satelliitit tai valokuvaus paikan päällä.
Sen sijaan pohjakartoitukset, joita tehdään putken ihanteellisen reitin selvittämiseksi, ovat kiintoisaa luettavaa esimerkiksi Venäjän tiedusteluelimille. Ne voivat olla täysin uutta tietoa Venäjän armeijalle tai vähintäänkin ne voivat päivittää vanhentuneita tietoja.
Keskeinen kysymys suomalaisasiantuntijan mielestä on, kuinka tiiviisti Venäjän valtio ja sen hallintokoneisto on nivoutunut kaasuputki-hankkeeseen. Viipurista Saksan pohjoisrannikolle Greifswaldiin tulevan kaasuputken rakentaa venäläis-saksalainen yhteisyritys, jonka pääomistaja 51 prosentin osuudella on Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom.
Yhteisyritys on nimeltään Nord Stream AG. Suomalaisen meripuolustuksen asiantuntijan mukaan yritys voi olla hyvässä uskossa keräämässä ympäristötietoa, mikä kuitenkin ajautuu vakoilukäyttöön.
Sukellusveneille
apua navigointiin
Kaasuputki kulkee Itämeren pohjassa keskimäärin 70 metrin syvyydessä. Niin syvällä eivät sukeltajat voi toimia. Niinpä pohjakartoituksesta voi olla iloa esimerkiksi sukellusveneille, jotka toimivat sitä paremmin mitä parempaa karttamateriaalia niillä on käytettävissä.
Teknisesti olisi mahdollista myös kiinnittää putkea ympäröivään sementtipeittoon ylikulkuantureita, jotka välittäisivät tietoa vedenalaisista vierailuista. Suomalaisekspertti pohtii kuitenkin, mahdollistaako putken rakenne tiedon välittämisen. Jos antureiden keräämä tieto tulee jotain muuta väylää pitkin, ei putkesta ole vastaavaa hyötyä.
Suomen puolustushallinnossa taas on oltu huolissaan siitä, että kaasuputki rakennetaan osin Suomen merenalaisten valvontalaitteiden päälle. Niin sanotuilla hydrofonikentillä kuunnellaan merenalaisia potkuriääniä ja sukellusveneiden kaikuluotainten ääniä.
Nord Streamin saksalainen varatoimitusjohtaja Dirk von Ameln tyrmää väitteet kaasuputken käyttämisestä vakoiluun. Hän arvelee, että tänä päivänä on parempia välineitä vakoilun harjoittamiseen kuin meren pohjaan upotettavat teräsputket.
Von Ameln myöntää, että kaasuputken kohtaamat poliittiset ongelmat olivat firmalle yllätys.
"Se ei kuitenkaan aiheuta meille erityisen suuria harmeja, sillä meillä on hyvät argumentit lähestyä eri osapuolia. Pystymme kyllä häivyttämään pelot kaasuputkea kohtaan", von Ameln vakuuttaa.
Varatoimitusjohtaja von Amelnin mukaan kaasuputken myötä vanhat asetelmat ovat kääntyneet päälaelleen. Kun Puola suureen ääneen vaatii omaa putkea ja halpaa maakaasua Venäjältä, on se jotain, mihin von Ameln ei urallaan ole vielä tottunut.
"Tavallisesti tämän tyyppiset projektit - tiet, putki tai sähkökaapeli - saa ihmiset sanomaan: Ei minun luokseni, sillä minulla on puutarhassani kauniita puita. Menkää naapurin tontille", von Ameln naurahtaa.