Toiveet Ukrainan kriisin vähittäisestä rauhoittumisesta ovat joutuneet viime päivinä uudelleen romukoppaan. Käännettä parempaan antoi odottaa Petro Porošenkon valinta uudeksi presidentiksi selvällä enemmistöllä jo vaalin ensimmäisellä kierroksella.
Käänne huonompaan alkoi, kun separatistit ampuivat alas Ukrainan sotilaskoneen Itä-Ukrainassa. Koneen maahansyöksyssä kuoli 49 Ukrainan armeijan sotilasta. Ukrainassa on myös nähty tunnuksettomia, mutta mitä todennäköisimmin Venäjän panssareita.
Viulunkieltä kiristää entisestään se, että Venäjän ja Ukrainan kaasuneuvottelut ajautuivat viikonvaihteessa ainakin toistaiseksi umpikujaan. Lisäksi Venäjä poltti proppunsa Ukrainan vt. ulkoministerin presidentti Vladimir Putiniin kohdistuneesta alatyylisestä kielenkäytöstä.
Venäjän valtioenemmistöinen kaasuyhtiö Gazprom alkoi maanantaiaamuna vaatia Ukrainaan toimitettavasta kaasusta ennakkomaksua. Tämä tapahtui sen jälkeen kun EU:n kätilöimät hintaneuvottelut olivat ajaneet karille. EU yrittää jatkaa neuvotteluja.
Venäjä ei hipelöi kaasuasetta ensimmäistä kertaa. Kysymys on hintakiistasta, mutta Venäjän perimmäiset syyt käyttää kaasuasetta ovat poliittisia. Vaikka Venäjä ei nyt käytä suoraa sotilaallista voimaa kuten Krimin miehityksessä, se horjuttaa Ukrainan hallintoa muilla keinoilla.
Kaasuaseen tehoa vähentää kesäaika. Jos kaasunvienti Ukrainaan tyrehtyy pidemmäksi aikaa, se tuo päänvaivaa Venäjän läntisille kaasuasiakkaille.
Diplomaattinen toiminta kriisin laukaisemiseksi näyttää polkevan paikallaan. Suomen valtiojohdon suhteet Venäjään ovat sen verran tiiviit, että sen kannattaisi käyttää niitä Venäjän taivuttelemiseksi.
Pääkirjoitus