Hiekka rahisee hiljaa, kun ruskea sarvikyy vetäytyy kerälle pelästyessään lasiyksiönsä etuseinää lähestyvää hahmoa. Siinä onkin likimain ainoa ääni, mitä Panu Keihään käärmeistä lähtee. Muuten terraarioissa on hiljaista, sillä monilla käärmeistä on talvilevon aika. Moni otus loikoilee piilossa ja yleisvaikutelma on unelias.
"Ensimmäinen käärme oli kuningasboa", Keihäs sanoo ja nyökkää kohti suurta lasikaappia, missä yli kymmenvuotias boa loikoilee. Nyt pääluku on useampi kymmenen, tarkkaa määrää Keihäs ei edes tiedä.
Lemmikeiksi Keihäs ei halua käärmeitään kutsua. "Myrkylliset eläimet ja lemmikki-sana kuulostavat huonolta yhtälöltä", hän toteaa.
Ja kaikki Keihään käärmeet ovat myrkyllisiä, paitsi kuningasboa. "Tämä hietakyy on Euroopan myrkyllisimpiä käärmeitä", Keihäs kertoo ja onkii koukkupäisellä kepillä harmaata kiemurtelijaa lähemmäksi. Paljain käsin ei käärmeitä auta käsitellä.
Käärmeiden lisäksi terraarioiden peittämältä seinältä löytyy leopardigekkoja ja huoneen isoimmassa lukaalissa majailee iguaani.
Myös luonnonvaraiset matelijat kiinnostavat Keihästä, ja hän on Suomen herpetologisen yhdistyksen Oulun yhdyshenkilö. Yhdistyksen alaan kuuluvat matelijoiden lisäksi myös sammakkoeläimet.
Käärmeet eivät ole kaikkein helppohoitoisimpia eläimiä, jos nyt eivät mahdottomiakaan. Kosteuden ja lämpötilan pitää tärkeimpinä olla kohdallaan.
Ruokavalio koostuu pääosin hiiristä ja pienistä rotista, joita Keihäs ostaa pakasteena. Kuningasboa on tässäkin poikkeus, se saa isoja rottia. "Yksikään elukka ei ole ikinä saanut elävää ravintoa", hän toteaa.
Käärme ei oireile näkyvästi koiran tai kissan tavoin. "Jos käärme sairastuu, on tauti usein aika pitkällä siinä vaiheessa, kun ihminen sen huomaa", Keihäs sanoo. Oksien ja kaarnanpalasten alla makaavia eläimiä katsoessa tämän uskoo helposti.
"Jotkut asiat huomaa toki helpostikin", Keihäs lisää.
Käärmeiden hankkiminen kävi Keihään mukaan Suomen EU-jäsenyyden myötä paljon helpommaksi. EU:n sisällä riittää kasvattajan todistus, josta ilmenee yksilön laillinen alkuperä. Tämä koskee vain uhanalaisten eläinten kansainvälistä kauppaa säätelevän CITES-sopimuksen lajeja.
Ja lisääntyvät käärmeet toki terraarioissakin, joten myynnissä on myös suomalaisharrastajien kasvattamia käärmeitä.
Monia käärmeet kauhistuttavat, mutta alan harrastajiakin riittää. Esimerkiksi Suomen herpetologisen yhdistyksen sähköpostilistalla on yli 500 nimeä ja yhdistyksessä on tuhatkunta jäsentä. "Yhdistykseen kuulumattomia harrastajiahan on tietysti paljon lisäksi", Keihäs lisää. Harrastuksen alkuun pääsee vaikkapa yhdistyksen kotisivuilta: www.herpetomania.fi/
Pekka Rahko, teksti