Käärmeet viihtyvät monenlaisissa paikoissa, mutta käärmeen löytää tavallisesti vasta sen viereen astumalla. "Käärmeturvallisia" alueita ovat Suomen herpetologisen yhdistyksen Oulun alueen yhdyshenkilö Panu Keihään mukaan lähinnä suurten kaupunkien keskustat. Myöskään tiheimmissä metsissä käärmeitä ei juuri asustele.
Havainnot kyykäärmeiden määrästä kunakin kesänä perustuvat Keihään mielestä sattumaan. "Kyykannasta ei ole tehty tutkimuksia, eikä sitä seurata mitenkään. Jos kanta vaihtelee, se vaihtelee sykleissä", sanoo Keihäs.
Pihapiiriin tuleva käärme voi olla läpikulkumatkalla, mutta se voi myös asettua sinne asumaan. Käytännössä käärmeen karkottaminen ei onnistu. Muurahaiset, seipään nokkaan pistetyt kyyt, tontin rajaaminen kalkilla tai siilit eivät karkota niitä. Myös kaikenlainen tömistely tehoaa Keihään mukaan heikosti: käärmeet pakenevat vasta, kun aivan niiden lähelle tullaan.
Käärmeet ovat usein hyvin paikkauskollisia. "Jos asuu kyisellä alueella, on asiaan vain sopeuduttava", sanoo Keihäs.
Oulun seudulla käärmeen tiedetään madelleen taloon sisälle, mutta Keihään mukaan sellainen on harvinaista.
Käärmeen voi yrittää siirtää tarpeeksi suuren kannellisen ämpärin avulla. "Käytännössä käärmeen on annettava luikerrella ämpäriin", sanoo Keihäs ja neuvoo sijoittamaan sangon käärmeen kulkureitille.
Käärme puree, kun se tuntee olonsa tavalla tai toisella uhatuksi. Pääsääntöisesti se ilmoittaa ennen puraisua olemassaolostaan puhisemalla tai sihisemällä.
Kiiminkiläinen Markku Vuolteenaho ei huomannut käärmeenpuremaa kädessään ennen kuin seuraavana päivänä. Hän oli vetämässä sähköjohtoja talonsa remontissa olevan osan alle.
Onkalossa ryömiessään hän kuuli outoa ääntä, kuin suhinaa tai vinkunaa ja arveli sen tulevan lasten lelusta. Hän tunnusteli kädellään, ovatko lapset kenties vieneet talon alle jonkin lelun. Muuta hän ei huomannut. Ryömiessä tuntemuksia jos jonkinlaisia oli muutenkin.
Vuolteenaho oli päivän kiireinen töissä. Hän tunsi illalla ja yöllä kädessään aristusta ja kipua, mutta ei kiinnittänyt asiaan juuri huomiota. Seuraavana päivänä käsi oli turvonnut ja musta. Illalla lääkäri totesi käärmeen puraisseen. Käsi oli selvästi musta neljä päivää.
Sisätautien sairaalalääkäri Teemu Väisänen OYSin yhteispäivystyksestä muistaa tältä kesältä yhden todennetun käärmeenpurematapauksen.
"Epäilyksiä aina on, ja monesti odotetaan oireiksi kahta pistettä. Kyyn purema saattaa olla oireiltaan hyvinkin monimuotoinen", sanoo Väisänen.
Potilaiden seuranta sairaalassa vaihtelee: vähäoireiset lähetetään kotiin, mutta vaikeita oireita saaneita voidaan joutua hoitamaan teho-osastolla. Shokkioireita, verenpaineen laskua, päänsärkyä, tajunnan tason hämärtymistä tai vatsaoireita kehittyy noin 15 prosentille käärmeenpurematapauksista.
