Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) arvioi, että Suomen päätöksentekojärjestelmää sotilaalliseen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoimintaan osallistumisesta voi olla tarve kehittää joustavammaksi. Tarve tähän saattaa syntyä, jos Suomi osallistuu mahdollisesti perustettavaan EU:n tai muun organisaation nopean toiminnan joukkojen toimintaan.
"Osallistumispäätös operaatioihin tulee joka tapauksessa säilyttää aina kansallisena. Eduskunta antaa jatkossakin valtakirjan operaatioon osallistumiselle", Kääriäinen muistutti Suomen sinibarettiliiton kokouksessa Kuopiossa lauantaina.
Kääriäisen mukaan nykyinen päätöksentekojärjestelmä on demokraattinen ja toimiva. Mm. henkilöstön sitoumusjärjestelmät saatetaan kuitenkin joutua uudistamaan nopean toiminnan joukkojen osalta.
Kääriäinen kuvasi sotilas- ja siviilikriisinhallinnan lähentyneen toisiaan. Suomalaista sotilaallista kriisinhallinnan osaamista on mahdollista hyödyntää myös siviilikriisinhallinnan alueella mm. työskenneltäessä asevalvontaan ja -riisuntaan sekä miinan- ja räjähteiden raivaukseen liittyvissä tehtävissä.
Hyvänä osoituksena tästä hän piti Suomen sotilas-siviiliyhteistyöhön keskittyvää Cimic-osastoa Afganistanissa. Noin 50 henkilön osastoa päätettiin äskettäin vahvistaa kymmenellä henkilöllä.
Suomi osallistuu nykyisellään kahdeksaan rauhanturvaamisoperaation eri puolilla maailmaa. Bosnia Sfor-operaatiota suunnitellaan parhaillaan siirrettäväksi Natolta EU:n vastuulle. Suomen mahdollisesta osallistumisesta ei ole tehty päätöksiä, mutta Kääriäinen piti varsin selvänä, että Suomi osallistuu siihen muodossa tai toisessa.