Vain murto-osa maatiloilla käytettävästä aiv-rehun käärintämuovista käsitellään asianmukaisesti kuntien jätekeskuksissa. Muovia kertyy nykyisin valtavat määrät, ja suurin osa syntyvästä jätteestä hävitetään tiloilla joko polttamalla tai hautaamalla, mikä on vastoin jätteenkäsittelysäädöksiä. Ongelmana on muun muassa järjestelmällisen keräilyn puute.
Puhdas käärintämuovi soveltuu poltettavaksi ja käytettäväksi energiaksi sellaisilla polttolaitoksilla, joilla on jäte-energian tuotantoon tarvittavat luvat. Esimerkiksi ylivieskalainen Jätehuolto Heikki Haapakangas Oy ottaa kääremuoveja vastaan ja toimittaa ne Fortumin Kokkolan laitokselle poltettavaksi.
"Jokunen kuorma niitä kuukaudessa tulee. Ongelmana tahtoo olla se, että muovit eivät ole täysin puhtaita. Siellä tulee mukana aiv-jäämiä, maata, kiviä ja kaikenlaista. Sellaisena emme voi muoveja toimittaa polttolaitokselle", Heikki Haapakangas kertoo.
Kuivana ja hyvin ravisteltuna kääremuovi sopii hyvin energiajakeeksi. Tiloilla ei kuitenkaan ole aikaa eikä voimavaroja puhdistaa muoveja.
Vielä joitakin vuosia sitten 4H-järjestö keräsi tiloilta myös kääremuoveja, mutta toiminta loppui, kun tarkoitukseen osoitettu tuki lopetettiin. Nyt muovijätteen hävittäminen on täysin tilojen omalla vastuulla.
"Yli 30 lehmän tiloilla on oltava ympäristölupa, jossa määritellään myös käärintämuovien käsittelyvaatimukset. Luvassa todetaan yleensä, että tällaiset muovijätteet on toimitettava kunnan jätekeskukseen. Sama koskee myös pienempiä tiloja, joita ei varsinaista ympäristölupaa vaadita", sanoo insinööri Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Mitään selvitystä siitä, mitä kääremuoveille todellisuudessa tapahtuu, ei ole tehty. Jokilaaksojen Jäte Oy:n Ylivieskan jätekeskuksesta kuitenkin kerrotaan, että kääremuoveja tuodaan kaatopaikalle varsin harvoin.
Aiv-rehun säilöntä muovilla päällystettyihin pyöröpaaleihin on lisännyt räjähdysmäisesti suosiotaan. Menetelmä on tehokas, edullinen ja käytännöllinen. Yksi rehupaali kääritään vähintään kuusinkertaiseen muovikalvoon, joten muovijätettä kertyy erittäin paljon.
4H-keräyksen kampitus harmittaa
Jorma Seppälä"Vuoden 2005 jälkeen Suomessa ei taida enää olla yhtään luvitettua polttopaikkaa, jossa tällaista jätettä voitaisiin polttaa. Selvä ongelma tässä kohtaa on, kunnes muovijätteen polttoon saadaan ratkaisu", Seppälä sanoo.
Hänkin korostaa, ettei muovijätettä saa polttaa omatoimisesti avopolttona. Vain asianmukaisissa polttolaitoksissa prosessi saadaan sellaiseksi, ettei haitallisia yhdisteitä pääse ilmaan.
"Avopoltossa on se ongelma, että jäte ei pala kunnolla. Myös maahan hautaaminen on ehdottomasti kiellettyä", Seppälä sanoo.
Jätemuoviongelma tiedetään myös MTK:ssa. Ympäristölakimies Kurt Hemnell pahoittelee sitä, että hyvin alkanut 4H-järjestön muovinkeräys tyssäsi avustusrahojen tyrehtymiseen.
"Siinä viettiin jalat alta hyvältä toiminnalta", Kurt Hemnell sanoo.
MTK on keskustellut ympäristöviranomaisten kanssa muovijätteen jatkokäytöstä. Kurt Hemnellin mukaan hyviä ratkaisumalleja ei toistaiseksi ole.
"Maahan tarvittaisiin sellaisia energialaitoksia lisää, jotka pystyvät käyttämään muovijätettä energiantuotantoon. Viljelijäkunnalla kyllä on aktiviteettia ratkaista nämä kysymykset, mutta hyvät mallit puuttuvat."
"Erilaisia vaihtoehtoja kartoitetaan yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa", Kurt Hemnell toteaa.