Digi-TV tuntui olevan osalle suomalaisista kirosanaan verrattava käsite vielä jokin aika sitten, mutta digitaalisuus tulee TV-lähetyksiin halusimme sitä tai emme. Oulun Puhelimen kaapeli- ja maksutv-liiketoiminnan osastopäällikön Hannu Riikosen mukaan myös kaapeliverkon vaikutuspiirissä asuvat ovat nyt kiinnostumassa digibokseista tai suoraan digitelevisioista.
"Alussa digitaalisuus paransi selvästi antennivastaanotossa olleita heikkouksia erityisesti katvealuilla. Niissä digiboksi korjasi ongelmat, joita kaapeliverkon piirissä olevilla ei ollut ja siksi kaapelipuolella kehitys on ollut hitaampaa. Nyt digiboksien määrä lisääntyy vauhdilla. Siihen vaikuttaa sekin, että Oulu-TV lopetti maksullisten, analogisen boxin kautta lähetettyjen ohjelmien välittämisen kaapeliverkossa 1. joulukuuta."
Nyt myytävistä digibokseista noin 50 prosenttia on tarkoitettu kaapelivastaanottoon, kun tähän asti suhteet ovat olleet Riikosen mukaan 65 - 35 antenniverkon eduksi.
Kaapeliverkon piirissä on tällä hetkellä noin 1 115 000 taloutta, eli vajaat puolet Suomen talouksista. Riikonen uskoo määrän nousevan analogisten lähetysten loppumiseen eli elokuun loppuun 2007 mennessä noin 1,5 miljoonaan. Silloin noin 70 prosenttia kaikista talouksista olisi kaapelin piirissä. Oulun kaupunkialueella kaapelin piirissä on jo nyt yli 90 prosenttia talouksista.
Oulu on tähän saakka ollut pohjoisin televisioasema, joka lähettää digitaalista signaalia. Ensi vuoden aikana tilanne muuttuu kerralla ja käytännössä koko maa saadaan digitaalisten lähetysten piiriin.
"Ylen kanavien osalta lähetykset alkavat elokuun aikana ja kaupalliset kanavat tulevat mukaan vuoden loppuun mennessä," kertoo Digitan viestintäpäällikkö Riitta Kontula. Vain alilähettimien varassa elävät joutuvat vielä senkin jälkeen odottamaan lähetysten bittivirtaa.
Toisaalta maan pohjoisimpiin osiin välitetään vain kaksi kanavanippua, kun esimerkiksi Oulu välittää kaikki antenniverkon kautta lähetettävissä olevat kolme kanavanippua. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ensi kesän aikana digitalisoitavat asemat välittävät vain 10 kanavaa, kun esimerkiksi oululaisille kanavia on tarjolla 15.
Kontulan mukaan viiden kanavan poisjäänti perustuu yksinomaan yhtiöiden omiin päätöksiin.
Jopa 63 tv-kanavaa
Siinä kun antenniverkon kautta lähetettävien ohjelmien määrä on tiukasti kiinni tarjolla olevista taajuuksista, kaapelilla ei tätä ongelmaa ole. Käytettävissä on kolmen kanavanipun sijasta 10 kanavanippua. Tämän seurauksena esimerkiksi Oulussa voi halutessaan vastaanottaa 63 tv-kanavaa ja kaupan päälle tulee 26 digitaalista radiokanavaa.
"Eipä meillä tosin taida olla yhtäkään asiakasta, joka ottaisi ne kaikki vastaan", huomauttaa Riikonen.Tällaisen täyden lisäpalvelupaketin hintakin on melkoinen: 129 euroa kuussa.
Vapaasti levitettävien peruskanavien lisäksi kuluttaja voi ostaa erilaisia kanavapaketteja. Niiden tarjoama ohjelmamäärä vaihtelee yhdestä kahteentoista. Riikosen mukaan esimerkiksi Loisto-tv -paketti on yksi suosikeista. Se tarjoaa CNN:n uutisten lisäksi mm. kaksi Discovery-kanavaa, BBC:n Prime-kanavan ohjelmat sekä Animal Planet-kanavan.
Kanavapakettien nimet paljastavat pitkälle ohjelmien sisällön. Viihde-tv tarjoaa peräti 12 erilaista ohjelmaa ja Vauhti-tv:n tarjontaan kuuluu kuusi ohjelmaa. Vaihtoehtoja tarjoavat myös Svenska-tv, Russia-tv, Toto-tv, Taivas TV7 tai Terra-tv -paketit sekä luonnollisesti filmikanavat TV 1000 ja Canal +. Yksittäisten lisäpalvelupakettien hinnat vaihtelevat 5-27 euroon kuukaudessa.
Maksullisten ohjelmien vastaanotto edellyttää sekä kanavien erillistä tilaamista että digisovittimesta löytyvää conax-kortinlukijaa, johon sijoitettava maksukortti avaa ohjelmien salauksen. "Oma dna TV-palvelun avulla asiakas voi lisäksi tilata lisäkanavia niin halutessaan, jos vaikka muutaman elokuvan katselu tuntuisi sopivan hyvin illan ohjelmaan," kertoo Riikonen.
Suosittu Eurosport on toistaiseksi kuitenkin digitaalijaon ulkopuolella. "Eurosport vaatii, että vähintään 60 prosenttia katsojista voi vastaanottaa sen lähetyksiä. Niinpä meillä ei toistaiseksi ole lupaa siirtää sitä digitaalisen jakelun piiriin," kertoo Riikonen.
Valintaviidakossa oltava tarkkana
Digi-TV:n palvelujen vastaanoton kanssa on syytä olla tarkkana, sillä väärin valittu digisovitin voi pilata koko ilon. Lähtökohtana on selvittää, otetaanko ohjelmat vastaan kaapeliverkon kautta vai perinteisellä antennilla aiottiinpa digitaalisia ohjelmia seurata digisovittimen tai jo markkinoilla olevien valmiiksi digitaalisten televisioiden kautta.
Antennivastaanotossa taloon tarvitaan antenni, joka ottaa vastaan kaikki UHF-kanavat 21-69. Omakotitaloissa ei yleensä tarvita muita toimenpiteitä.
Yhteisantennitaloissa tarvitaan vahvistin digi-TV -palvelujen vastaanottoon ja joissakin tapauksissa koko antenniverkko on uusittava. Tosin digitelevisio-lähetysten vastaanotto onnistuu usein myös asuntokohtaisella sisäantennilla.
Antenniverkkoon tarkoitetut sovittimet tunnistaa kirjaimesta tunnuksesta DVB-T, kaapeliverkon sovitin kantaa kirjainyhdistelmää DVT-C. Digisovitin liitetään televisioon scart-liittimellä. Kotitalouksien käytössä saattaa vielä olla televisioita, joissa liitintä ei ole. Tällöin myös televisio on uusittava.
Perussovitin ottaa vastaan vapaat lähetykset, mutta ei mahdollista maksullisten erikoispalvelujen vastaanottoa. Tätä varten laitteessa pitää olla nk. conax-kortin lukulaite. Käytännössä lukulaite kannattaa hankkia, vaikka sillä ei heti tarvetta olisikaan, sillä se nostaa digiboksin hintaa varsin vähän.
Erityisen tärkeä conax-korttipaikka on kaapeliverkon piirissä, koska siellä on enemmän tarjolla sitä hyödyntäviä maksu-tv -kanavia.
Vuorovaikutteisten palvelujen käyttöön tarvitaan edistyneempi niin kutsuttu HMP-boksi.
Ohjelmia voi myös tallentaa sovittimilla, joissa on tallennusmahdollisuus.
Tämän joulun uutuutena markkinoille tulee myös kahdella virittimellä varustettuja malleja, joiden avulla pystyy tallentamaan kuvaa perinteisen kuvanauhurin tapaan eri kanavalta kuin mitä itse katsoo. Mikäli ohjelmat haluaa tallentaa pysyvästi, paras laite tähän on tallentava DVD, mutta myös hiljalleen väistyvää tekniikkaa edustava VHS-nauhuri käy tarkoitukseen.
Digisovittimen on tuettava DVB- ja teletext-tekstitystä, mutta yleensä tämä ei ole ongelma Suomessa nykyisin myytävänä olevissa laitteissa.
Koko ajan kehittyvän tekniikan vuoksi sovittimen ohjelmisto pitää pystyä päivittämään verkon kautta. Tämä ei silti yksin riitä, sillä laitteen maahantuojan on myös kyettävä vastaamaan päivityksistä, jotka Digitan verkon kautta hoidettuna maksavat suhteellisen paljon.
Digiboksin ohjelmiston voi yleensä päivittää myös huollossa, mutta verkon kautta tehtävään päivitykseen verrattuna se on huomattavan hankalaa ja aikaa vievää.
Digilähetyksiä voi vastaanottaa myös satelliitin kautta omalla lautasantennilla, mutta satelliittivastaanottimen kautta näkyy vain muutama suomalainen televisiokanava.
Tulevaisuudessa myös laajakaistayhteydet muodostavat huomattavasti nykyistä merkittävämmän tavan digikanavien jakeluun.