Oulun Puhelin oyj on nostanut tälle vuodelle kaapeli-tv:n maksuja 17 prosenttia. Yhtiö perustelee hinnan korotusta sillä, että kaapeliverkkoon on jouduttu satsaamaan paljon rahaa kun digitaalisen järjestelmän toimivuutta on pitänyt parantaa.
"Kaapeli-tv-maksu on hinnoiteltu niin, että se kattaa investoinnit", osastopäällikkö Hannu Riikonen Opoy:stä selventää. Riikonen huomauttaa, ettei Opoy nostanut kaapeli-tv:n hintoja viime vuonna lainkaan. Riikonen lupailee, että kaksi seuraavaa vuotta mennään indeksikorotuksilla.
"Tasokorotuksen tarvetta ei lähivuosina ole", Riikonen vakuuttaa.
Taloyhtiöissä on laskettu, että kaapeli-tv --kulut ovat nousseet viidessä vuodessa noin kaksinkertaisiksi.
"Korotukset ovat olleet hurjia", VVO:n aluepäällikkö Ari Leskinen luonnehtii. Vuokra-asuntoja tarjoavalla VVO:lla on Oulussa 2 500 asuntoa. VVO ei ole toistaiseksi päätynyt kaapeli-tv:n korvaamiseen talokohtaisilla antennijärjestelmillä, vaikka Leskisen mukaan se tulisi yhtiölle selvästi edullisemmaksi. Kaapelia puoltaa huoltovapaus.
"En silti ihmettele, jos yksittäisissä taloyhtiöissä asiaa harkittaisiin toden teolla", Leskinen toteaa. Isännöitsijä Pasi Räisänen Suomen Kiinteistöpalvelut Oy:sta kertoo, että kaapelikysymys on noussut pinnalle taloyhtiöiden kevätkokouksissa.
"Osa pitää kaapelin hintaa kalliina, osan mielestä sen tarjonta taas vastaa hintaa", Räisänen toteaa. Räisäsen mukaan taloyhtiöt odottavat, tuoko Opoy hintoja alas.
Esimerkiksi Maikkulassa sijaitsevassa 18 asunnon taloyhtiö Maikkulan Kangasrinteessä antenni-vaihtoehto on mietinnässä. Yhtiö maksaa kaapelista tänä vuonna noin 1 300 euroa. Yhtiövastikkeeseen kaapeli-tv tuo vuodessa 100 euron kustannuksen asuntoa kohti, taloyhtiön puheenjohtaja Jaakko Kylmänen laskee.
"Maksu tulee pelkistä vapaista kanavista, jotka omalla antennilla näkyvät ilmaiseksi", Kylmänen korostaa. Kylmäsen mukaan siirtyminen maanpäälliseen verkkoon maksaisi taloyhtiölle osineen ja töineen noin 1 500 euroa. "Investoinnin takaisinmaksuaika on vain vähän yli vuosi."
Ongelmana taloyhtiöissä on se, että asukkaista arviolta puolet on ehtinyt hankkia kaapeliin sopivan digiboksin. Sen vuoksi halukkuutta siirtyä haravasysteemiin ei välttämättä riitä. Kylmänen kuitenkin huomauttaa, että vaikka hankkisi uuden digiboksin, kuolettuisi hintaero parissa vuodessa. Antennijärjestelmän digilaitteet ovat kaapeliversioita selvästi edullisempia ja niiden mallitarjonta huomattavasti laajempi. Esimerkiksi kaapeliin kelpaavia integroituja digi-televisioita on markkinoilla vain paria merkkiä ja ne ovat tuntuvasti antennimalleja kalliimpia. Kylmänen ei pidä kaapeli-tv:tä sinänsä huonona asiana, ainoastaan hinta hirvittää.
"Ihmiset kun katsovat kuitenkin pääasiassa ilmaisia kanavia", Kylmänen sanoo.