Epävarmuus sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista on johtanut nykyisten palvelutuottajien, eli kuntien ja kuntayhtymien tulevaisuusvisioissa kovin sekavaan ja epävarmaan tilaan. Tämä on monilla tahoilla johtanut harkitsemattomaan palvelutuotannossa olevien kiinteistöjen myyntiin ja palvelutuotantojen yksityistämiseen. Kaaos nykyisten palvelutuottajien ja päättäjien taholla on jo tosiasia ja kasvaa.
Sama epävarmuus, huoli ja sekava tila vallitsee em. palvelutuotannossa olevan henkilöstön keskuudessa, sekä kyseisiä palveluja tarvitsevien kansalaisten ja yhteisöjen piirissä. Tämä ei helpota asiainhallintaa, päätöksentekoa eikä palvelutuotannon järkevää kehittämistä, vaan osaltaan syventää kaaosta.
Alkaneelle kaaokselle saatiin viikolla 26 varma jatkumo pääministerin ilmoitettua eduskunnalle hallituksen päättäneen siirtää sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa vuodella. Tämä hallituksen päätös on omiaan lisäämään niitä epävarmuustekijöitä, joista alkanut kaaos pääosin kumpuaa, samalla kun se jatkaa kaaosta 2020-luvun loppupuolelle. Kaaos näyttääkin saavuttavan kymmenvuotismerkkipaalun, mutta miksi?
On todettu, että sote- ja maakuntauudistus on historian suurin hallinnollinen uudistus.
”Epäilevällä Tuomaalla” on oikeus kuitenkin kysyä, että palveleeko uudistus sote-palvelutuotannossa ja maakuntahallinnossa parhaalla mahdollisella ja oikealla hyvällä hallintotavalla tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti palveluja tarvitsevia kansalaisia, yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa?
Tähän kysymykseen antanee vastauksen aika tuleva kymmenen vuoden sisällä, mutta nyt näyttää huonolta.
Eduskunnan kyselytunnilla käytiin debattia hallituksen ja opposition välillä siitä, miksi historiallinen uudistus ei etene hallituksen sille asettamassa tahdissa ja molemmat tahot syyttivät toisiaan.
Tosiasia kuitenkin näyttäytyy monelle kansalaiselle sellaisena, että syy uudistuksen viivästymiseen on yksinkertaisesti se, että valmistelussa olevat lakiesitykset eivät ole sopusoinnussa perustuslain kanssa ja yhä uudestaan perustuslakivaliokunta on asiasta ojentanut lakeja valmistellutta hallitusta. Uudistuksen etenemisen viivästys täytyy näin ollen johtua lainvalmistelusta, jossa ei ole huomioitu perustuslain määräyksiä, ei opposition kriittisyydestä.
”Epäilevä Tuomas” kysyykin äsken julkaistun uutisen johdosta, että miksi suuri sote-uudistus tarvitaan, kun Suomen terveydenhoito on rankattu maailman parhaaksi ja kustannustehokkuudeltaan huippuluokkaa olevaksi.
Eikö olisi ollut ja edelleenkin olisi parempi, että haettaisiin ne ongelma- ja pullonkaulakohdat, jotka kaipaavat parannusta ja korjataan ne hyvässä yhteisymmärryksessä ja keskeytetään kaaoksen jatkumo.
Tätä on esittänyt muun muassa Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori. Olen samaa mieltä hänen kanssaan.
Lisäksi ”Tuomas” kysyy, että eikö maakuntauudistus johda päätös- ja talousvallan keskittymiseen ja maaseutualueiden näivettymiseen. Merkit asiasta ovat jo nyt kovin selvät.
Heikki Häyrynen
Nivala
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.