Turvapaikanhaun estämisen tietyissä tilanteissa mahdollistava niin sanottu käännytyslaki etenee eduskunnan täysistuntoon tiistaina. Hallintovaliokunta sai mietintönsä valmiiksi maanantaina. Valiokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) kertoi, että mietintö hyväksyttiin äänin 15–2.
Vastaan äänestivät hallintovaliokunnan jäsenistä Sofia Virta (vihr.) ja Laura Meriluoto (vas.). Virran mukaan lakiesitys on edelleen oikeusvaltion kannalta ongelmallinen eikä sen toimivuudesta Venäjän tuottamaa uhkaa vastaan ole takeita.
Peltokankaan mukaan valiokunta teki kaikki tarvittavat kirjaukset, mitä tällainen laki vaatii. Hän ei täsmentänyt tarkemmin, millaisia kirjauksia, vaan kertoi esittelevänsä mietinnön tiistaina eduskunnan täysistunnolle.
– Palataan näihin teknisiin asioihin sitten.
Eduskunnan ratkaisevat äänestykset voisi pitää täysistunnossa perjantaina, jos tiistain täysistunto päättyy ennen puoltayötä.
SDP:n edustajille lopputulos kelpasi
SDP:n edustajat kannattivat valiokunnassa mietinnön hyväksymistä.
– Tämä lopputulos oli sellainen, että pystyimme sitä valiokunnassa sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mandaatilla tukemaan, sanoi Eemeli Peltonen kokouksen päätyttyä.
Hänen mukaansa lopullisessa mietinnössä toteutuvat ne edellytykset, joita SDP:n eduskuntaryhmä lakiesitykselle aiemmin asetti.
Hallituspuolue RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson toisti, että RKP arvioi asiaa kokonaisuutena sitten, kun eduskuntakäsittely on käyty loppuun.
Jälkikäteinen oikeus uudelleenarviointiin
Käännytyslain tarkoitus olisi torjua välineellistettyä maahantuloa Suomen itärajalla. Hallitus toivoo, että lain avulla itärajaa voitaisiin jälleen avata henkilöliikenteelle. Esityksen ongelmana on ollut, että se on ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kanssa.
Hallintovaliokunta katsoo, että erityisesti mietinnön ehdotukset jälkikäteisestä oikeussuojakeinosta sekä poikkeusperusteiden arvioinnissa huomioon otettavista tekijöistä vähentävät ristiriitoja lakiesityksen ja palautuskiellon ja muiden kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden välillä.
Hallintovaliokunta ehdottaa muun muassa lakiesitykseen säännöstä, jonka mukaan maasta poistettava henkilö voi vaatia poistamisen uudelleenarviointia Rajavartiolaitokselta kirjallisesti 30 päivän kuluessa.
Vaatimus uudelleenarvioinnista olisi käsiteltävä kiireellisenä. Se ei kuitenkaan estäisi maasta poistamisen täytäntöönpanoa.
Turvapaikkahakemus olisi esityksen mukaan otettava vastaan, jos se on rajavartiomiehen tapauskohtaisen arvion mukaan välttämätöntä esimerkiksi lapsen tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi.
Valiokunta ehdottaa, että hakemus voidaan ottaa vastaan myös henkilöltä, josta erityisen haavoittuvassa asemassa oleva henkilö on todettu tosiasiallisesti riippuvaiseksi.
Hallintovaliokunnan kokous lykkääntyi maanantaina kahdella tunnilla alkuperäisestä aikataulusta. Jotkut valiokunnan jäsenet ihmettelivät viime tipassa tullutta lykkäystä. Peltokangas kiisti, että viivästys olisi johtunut viime hetken neuvotteluista. Hänen mukaansa kyse oli vain teknisestä tauosta.