Kotimaisen kirjallisuuden myötätuuli nakertaa käännöskirjallisuuden markkinoita. Näin näkee WSOY:n suomennetusta kaunokirjallisuudesta vastaava kustannuspäällikkö Kiti Kattelus.
"Käännöskirjojen menekki riippuu totta kai siitä, mitä kirjoja ilmestyy minäkin vuonna. Mutta minusta tuntuu, että eniten myyntiin vaikuttaa se, mitä kotimaisia kirjoja milloinkin ilmestyy", Kattelus sanoo.
Kattelus nostaa esimerkiksi yhden viime vuoden menestyneimmistä kirjailijoista, Ilkka Remeksen.
"Silloin kun Remes ei vielä kirjoittanut, niin ulkomaiset trillerit myivät hyvin. Niillä ei ollut kilpailua. Nyt tilanne on toinen. Kun suomalaiset ostavat vuodesta toiseen saman määrä kirjoja, niin nyt käy niin, että asiakas ostaa Remeksen eikä vieressä olevaa ulkomaisen kilpailijan kirjoittamaa kirjaa", Kattelus sanoo.
Kotimaisen kirjallisuuden suosiota selittää kansaan menevien sisältöjen lisäksi myös julkisuus. Suomalaiset kirjailijat näkyvät medioissa. Kotimaisten kirjojen kirja-arvostelutkin päätyvät lehtien sivuille varmemmin kuin käännöskirjojen kritiikit varsinkin alan vilkkaimpana sesonkina eli joulun alla.
"Näin keväällä käännöskirjallisuuden onkin helpompi nousta esille kuin syksyllä, jolloin kotimaiset kirjat ja kirjailijat vievät lähes kaiken ajan ja tilan", uskoo Kattelus.
Vahvoille tarinoille riittää markkinoita
Otavan suomennetun kirjallisuuden kustannuspäällikkö Antti Kasper näkee käännöskirjallisuuden tilanteen valoisammin kuin Kattelus.
Otava onkin pärjännyt viime vuosina hyvin bestseller-listoilla muun muassa ruotsalaisten jännityskirjailijoiden Henning Mankellin, Liza Marklundin ja Åsa Larssonin ansiosta.
"Myös viime vuosi oli meillä hyvin menestyksekäs. Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa oli valtava myyntimenestys. Toinen suuri suosikki oli Siri Hustvedtin Amerikkalainen elegia. On hienoa, että korkeatasoinen käännöskirjallisuus, vahva tarinankerronta löytää Suomessa yleisönsä", Kasper myhäilee.
Vanhojen suosikkinimien ja vahvojen tarinoiden lisäksi Da Vinci koodin sekä Harry Potterin kaltaiset maailmanlaajuiset bestsellerit nousevat Suomessakin käännöksinä takuuvarmasti listoille.
Sen sijaan esimerkiksi muissa pohjoismaissa menestyneet nimet eivät automaattisesti pärjää meillä.
"Meillä viime vuoden kaikkein ilahduttavin myyjä oli Stieg Larsson. Larssonin trilogian päättänyt Pilvilinna joka romahti myi hyvin ja veti kahta aikaisempaakin osaa mukanaan. Mutta piti päästä tähän viimeiseen osaan ennen kuin Larsson löi itsensä meillä kunnolla läpi. Muualla myyntiluvut ovat olleet ensimmäisestä osasta alkaen aivan toista luokkaa", WSOY:n Kattelus sanoo.
Nimikemäärät
pysyneet ennallaan
Talouden taantumasta ja kotimaisten tekstien paineesta huolimatta käännöskirjallisuuden uskotaan säilyttävän asemansa suomalaisilla kirjamarkkinoilla.
Sekä Otavan Antti Kasper että WSOY:n Kiti Kattelus uskovat muun muassa nimikemäärien pysyvän edellisvuosien tasolla.
Silti jokainen käännös vaatii tarkkaa harkintaa.
"Kun maailma on täynnä kiinnostavaa kirjallisuutta, niin pitää miettiä, mitkä ovat niitä kirjoja, jotka kiinnostavat juuri suomalaista yleisöä. On harkittava, mitkä ovat niitä teoksia, joita on saatava suomalaisen yleisön luettaviksi suomeksi mahdollisimman lähellä alkuteoksen ilmestymistä", Kasper näkee.
Käännöskirjallisuuden valttina on se, että kaiken uuden ja mielenkiintoisen rinnalla maailmalta löytyy vielä lukemattomia aarteita, jotka vain odottavat suomennokselle sopivaa rakoa.
"Esimerkiksi Otavan kevään ohjelmistossa on Richard Yatesin Revolutionary Road. Se on vuonna 1961 ilmestynyt suuri amerikkalainen klassikko - tavattoman hieno kirja, joka saadaan viimein suomeksi", kustannuspäällikkö Antti Kasper iloitsee.