Päivä alkaa pidentyä pitkin harppauksin. Aurinko nousee tänään Utsjoella horisontin yläpuolelle ensimmäisen kerran kaamoksen jälkeen. Valoisa aika kestää 56 minuuttia. Oulun korkeudella päivä on huomenna seitsemän minuuttia pitempi kuin tänään.
Ensi lauantaina valoa riittää jo kolmeksi ja puoleksi tunniksi, ja tammikuun lopussa päivällä on mittaa jo melkein viisi tuntia. Lähellä napa-alueita aurinko nousee ja laskee erittäin loivasti, joten valoisaan aikaan kertyy lisäminuutteja enemmän kun päiväntasaajan lähellä.
Vuodenajat vaihtuvat, koska maa kiertää aurinkoa. Yksi kierros kestää 365 päivää. Valoisan ajan pituus ja auringonvalon suunta vaihtelevat vuoden kuluessa eri leveysasteilla, koska maapallon akseli on hieman vinossa. Päivä taas on alkanut pidentyä, koska pohjoinen pallonpuolisko on kääntynyt Aurinkoon päin.
Aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle kevätpäiväntasauksen aikaan. Päivä ja yö ovat tuolloin koko maapallolla suunnilleen yhtä pitkiä.
D-vitamiinin tuotantoa
Ihmisten elämä elpyy päivän pitenemisen myötä. Tuttavien kanssa seurustellaan aktiivisemmin ja liikuntaakin harrastetaan enemmän. Paino saattaa laskea pari kiloa, ja keho alkaa tuottaa auringonvalosta syntyvää D-vitamiinia.
Oulussa Heinäpään äitiysneuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja Kaisu Yrjänä ei ole tullut ajatelleeksi, vaikuttaako valoisa aika myös ihmisen lisääntymiseen. Hän löytää kalenteristaan toukokuulta paljon elokuussa alkaneiden raskauksien laskettuja aikoja. "Ehkäpä se valo sitten vaikuttaa", hän arvelee.
Iloa, valoa ja pölyä
"Valon määrän lisääntymisen huomaa yleensä siitä, että töihin lähtiessä alkaa olla valoisampaa eikä töistä kotiin päästyä ole vielä pimeää", kertoo Helsingissä asuva Sari Semenoja.
"Ja siitä, että pölyt näkyvät paremmin! Jotkut kyllä sanovat, ettei aurinko tuo pölyä, vaan näyttää jo valmiiksi kämpässä olevat pölyt", hän tuumii.
Semenoja on kotoisin Sevettijärveltä. Pimeällä ja pimeällä on hänen mielestään eroa.
"Sevetin pimeys ei ole mustaa eikä pelottavaa. Sen sijaan täällä Helsingissä se on juuri sitä! Lumen määrä vaikuttaa ratkaisevasti asiaan. Pohjoisessa pimeydellä on väri. Se on yleensä sininen, violetti, valkoinen tai keltainen: riippuu siitä, onko revontulia, kuuta tai tähtiä näkyvillä."
"Yleensä pohjoisessa on myös talvisin niin paljon enemmän pakkasta, että taivas on useammin kirkas ja tähdet ihan oikeasti loistavat. Helsingin pimeys on ankeaa, märkää ja rumaa."
"Valoisan ajan piteneminen kyllä kummasti piristää ja vaikuttaa suoraan mielen virkeyteen", sanoo Sari Semenoja.
Luonnossa alkaa kuhina
Kirkkaana kevättalven päivänä voi aukeassa maastossa olla lumen päällä valoa jopa 100 000 luksia. Normaali huonevalaistus on voimakkuudeltaan 200-300 luksia. Ylitarkastaja Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo eläinten aloittavan lisääntymiskauden valon määrän kasvaessa.
"Lintujen pesimäaika alkaa. Eräiden lintujen reviirin puolustamistouhut ja soidinmenot käynnistyvät jo varhain kevättalvella. Pöllöt alkavat huhuilla viimeistään maaliskuussa", hän kertoo. Myös ensimmäiset muuttolinnut saapuvat maaliskuussa.
Karhut kömpivät ulos talvipesistään maalis-toukokuussa. Lämpö herättää horrokseen ja talviuneen vaipuneet, mutta ratkaisevalta käytöksen muutoksissa vaikuttaa hänen mielestään ennemminkin päivän pituus.
Liikkeelle lähtevät valon ja lämmön myötä myös hyönteiset. Sumukorennot eli potnapekat saattavat ilmestyä jo keväthangille.
"Myös aikuisina talvehtineet perhoslajit ovat aikaisin liikkeellä", kertoo Kovanen. Kärpäset heräävät, ja muurahaiskeossa on elämää, vaikka maassa on vielä lumipälviä.
Mistä kasvit tietävät, että nyt on kevät ja olisi syytä alkaa kasvaa?
"Kasveillakin määräävä tekijä on päivän pituus. Myös lämpötila vaikuttaa. Monet kasvit eivät ala kasvaa ennen kuin ne ovat kokeneet riittävän kovan kylmän jakson", kertoo Kovanen.
Kasvukausi on lyhyt, mutta voimakas.
"Pohjoisen kasvit ovat sopeutuneet olemaan valmiita nopeaan kasvuun. Niille on tyypillistä, että ne ovat tehneet silmut valmiiksi jo edellisen kasvukauden aikana."
Pohjolan pitkä, valoisa yö on kasvun kannalta tehokas. Kesällä Suomessa saadaan joka vuorokausi enemmän auringon säteilyenergiaa kuin päiväntasaajan seudulla koskaan.
Tupuna Kovanen huomaa päivän pidentymisen siitä, että herää aamulla virkeämmin.