Kaamosmasennuksen taustalla näyttää olevan ainakin kolme geeniä. Nämä yhdessä kasvattavat masennukseen sairastumisen riskin nelinkertaiseksi. Kansanterveyslaitoksen ja kansainvälisten tutkijoiden ryhmä havaitsi, että kyseiset geenit vaikuttavat vahvasti ihmisen sisäisen kellon toimintaan. Tavanomaisesta poikkeavat geenimuodot saattavat häiritä tätä sisäistä kelloa.
Akatemiatutkija Timo Partosen mukaan tutkimus vahvistaa aiempia tuloksia, joiden mukaan kaamosmasennuksen taustalla on biologisia tekijöitä.
Kaamosmasennuksen oireet alkavat yleensä lokakuussa, kun valon määrä vähenee ulkona. Oireita ovat masentunut mieliala, vetäytyminen, keskittymisvaikeudet ja ärtyneisyys. Niistä kärsii noin joka sadas suomalainen.
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista kokee joitakin kiusallisia kaamosoireita. Vain kymmenen prosenttia suomalaisista sanoo, ettei vuodenaikojen vaihtelu vaikuta lainkaan mielialaan.