Kaamos vaikuttaa myös lemmikkieläimiin. Oulun yliopiston eläinfysiologian professorin Seppo Saarelan mukaan kaamosajan pimeys hidastaa esimerkiksi koirien aktiivisuutta. Lemmikit eivät ehkä ole kaamoksen aikaan virkeitä ja innostuneita leikkimään tai lähtemään ulos. Ne saattavat myös syödä tavallista huonommin.
Koira saattaa myös myötäelää kaamosoireista kärsivän omistajansa mukana.
Ihmisten ja eläinten vuorokausirytmiä säätelee sama pimeähormoni, melatoniini. Ihmisen kanssa elävät kesyt eläimet häiriintyvät keinotekoisesta valosaasteesta. Luontaisen vuorokausirytmin sekoittaminen hankaloittaa älyllistä ponnistelua vaativia suorituksia.
”Eräässä kokeessa hiiriä pidettiin toistuvasti kolmen tunnin jaksoja vuorotellen pimeässä ja keinovalossa. Sen jälkeen ne laitettiin labyrinttiin etsimään ruokaa, eivätkä ne suoriutuneet tehtävästä. Valosaasteen sekoittama vuorokausirytmi voi vaikuttaa suorituskykyyn ja mielialaan”, Seppo Saarela kertoo.
Päivän lyheneminen on luonnossa eläville eläimille ensimmäinen signaali talveen ja vähäisempään ravinnonsaantiin varautumisesta. Vaihtoehtona on joko lähteä ruuan perässä muualle tai kasvattaa lämpimämpi karvapeite ja rauhoittua, jotta energiankulutus vähenee. Professorin mukaan myös kotikoirat kasvattavat talvikarvan.
"Metsästyskoirat viihtyvät talvisin ulkona, sillä sisällä niillä on tukalan kuuma. Koira makaa hangen päällä kerällä, mikä estää lämmönhukkaa. Samoin toimivat eläimet luonnossakin”, Saarela vertaa.
Tahdin hidastuminen sohvalla tai koirankopin nurkalla talven korvilla on luonnollinen ilmiö. Keväällä valon lisääntyessä niin ihmisten kuin eläintenkin vireystaso kasvaa.