Suomen Akatemian ja Tekesin hanke huippututkijoiden houkuttelemiseksi maailmalta Suomeen on lähtenyt liikkeelle odotuksia paremmin. Suomalaisilla yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla oli viime kuun lopussa päättyneessä haussa esittää lähes sata ulkomaista tai ulkosuomalaista tutkijaa, joiden vierailun rahoitusta ne ehdottavat Akatemialle ja Tekesille.
Rahoittajille hakemusten määrä oli myönteinen yllätys. Yliopistojen halu kansainvälistyä ja nostaa tutkimuksensa tasoa vaikuttaa vahvalta. Hakemusten paljous kertoo myös siitä, että jo nyt tiiviitä yhteyksiä maailmalle on runsaasti. Käytännössähän jokaisen hakemuksen kohdalla yliopistolla tai tutkimuslaitoksella täytyy olla jonkinlainen välipuhe siitä, että tutkija todella on valmis tulemaan Suomeen. Kenenkään nimeä ei papereihin ilman tällaista lupausta ole voitu kirjoittaa.
Oulun yliopisto lähetti hakemuksia peräti yksitoista: kahdeksan Suomen Akatemialle ja kolme Tekesille. Se että yli kymmenen prosenttia kaikista hakemuksista tukee Oulun yliopistosta, ei välttämättä johda siihen, että sama osuus Suomeen lopulta palkattavista tutkijoista Ouluun saadaan. Tekesissä ja Akatemiassa päätöksiä tekevien silmissä Oulun yliopiston aktiivisuutta ei kuitenkaan voida olla panematta merkille.
Toistaiseksi sen enempää Tekesistä kuin Suomen Akatemiastakaan ei ole ilmoitettu, kuinka monta tutkijahuippua heidän tuellaan voidaan palkata. Kerrottu ei ole sitäkään, mikä on se summa, josta näiden tutkijoiden tulevat spesiaalipalkat maksetaan. Kumpikin asia ratkeaa sen mukaan, kuinka kovan tason väkeä yliopistot ovat haaviinsa onnistuneet kaappaamaan. Miljoonista silti puhutaan.
Kun niin sanotut aiehakemukset ovat vasta Tekesiin ja Akatemiaan saapuneet, vielä ei tiedetä, miten maan yliopistot ovat käsitteen professoritasoinen huippututkija ymmärtäneet. Mahdolliset Toivotaan, toivotaan -hengessä tehdyt köykäiset paperit epäilemättä pysähtyvät Akatemian ja Tekesin seulaan viimeistään siinä vaiheessa, kun valintojen tueksi otetaan kansainväliset arvioitsijat. Ensimmäisten tietojen mukaan hakemuksissa on kuitenkin oikeasti kovan luokan nimiä.
Kun Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen selosti uuden ohjelman periaatteita Kalevassa viime kesänä, hän oli hiukan epävarma siitä, miten ohjelma lähtee vetämään. Väyrysen näkemys joka tapauksessa oli, että tärkein asia tänne tuloa harkitsevalle tutkijalle on se, millainen tutkimusympäristö täällä voidaan tarjota.
Väyrysen arvio näyttää pitävän paikkansa. Lupaus kunnon mahdollisuuksista tieteen tekoon voittaa kaamoksen ja pakkasen pelon. Sitä paitsi yhden valistuneen arvion mukaan nämä seikat saattavat jopa lisätä Suomen houkuttavuutta maailmaa avoimin mielin katsovien tieteilijöiden silmissä.