Suomi sukeltaa, mutta riittääkö happi pohjaan asti? Näin kysyy Nordean Yrityspalveluyksikön johtaja Jarmo Rankinen ja vastaa itse: "Ensi talvesta tulee joillekin yrityksille kriittinen."
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) loppusyksyn suhdannebarometri ennakoi, että teollisuus voisi hengittää hieman vapaammin lähimmän puolen vuoden aikana. Sillä vaikka Suomen teollisuustuotanto sukeltaa yhä muuta Länsi-Eurooppaa syvemmällä, niin käänne on kyselyn perusteella jo mahdollinen, ennakoi EK:n ekonomisti Juha Vartia. Suomi maksaa nyt jälkijunassa siitä, että vienti kasvoi laman alla huimasti.
Rakentamisessa on sitten kesän koettu kaikkein jyrkin miinus koko Suomessa, mutta metsä- ja kemianteollisuuden saldoluvut ovat jo elpyneet vahvasti plussalle, joten Vartia näkee valoa. Varastotkin on käytetty eli tuotannon käynnistämiselle ei olisi estettä.
Asuntorakentamisesta
vauhtia
Teollisuus- ja toimitilarakentamisen volyymi on romahtanut Pohjois-Suomessa kuutioissa laskettuna peräti 80 prosentilla, vahvistaa aluejohtaja Juhani Rastas NCC Rakennus Oy:stä. Tosin pudotukseen lähdettiin varsin korkealta tasolta, sillä vertailutilastoja kaunistaa esimerkiksi Talvivaaran kaivos.
Pelkästään Oulun kaupungin alueella oli lokakuun loppuun mennessä rakennuslupia haettu noin kolmannes vähemmän kuin viime vuonna.
"Sen sijaan asuntotuotanto on kolmen ensi kvartaalin aikana vähentynyt vain 11 prosenttia ja kerrostalorakentaminen on jopa lisääntynyt 8 prosenttia", Rastas yllättää.
Muutos on vahvistunut selvästi kesän jälkeen. "Liikkeellä on rahakkaitakin ostajia", Rastas tietää.
Vajekin on ilmeinen. Asuntojen tuotanto on laskenut Oulussa 1 200:aan vuodessa, vaikka tavoite on ollut 1 400. Siksikään asuntojen hinnat eivät laske.
Niinpä esimerkiksi NCC suunnittelee aloittavansa vielä vuoden loppuun mennessä rakennustyöt peräti neljässä asuntokohteessa. "Emme odota maaliskuulle, kuten tavallista."
Rakentajille halutaan varmistaa töitä jo talven varalta.
Kysyntä laahaa
pohjilla
Kaiken kaikkiaan ovat Pohjois-Suomessa teollisuuden ja rakentamisen suhdanteet edelleen aavistuksen laskussa: saldoluku on nyt -7, kun se vielä heinäkuussa oli 10.
"Heikkenemistä odottavien yritysten määrä on kasvanut", viittaa EK:n aluepäällikkö Keijo Putkonen.
Tilauksia on normaalitilannetta vähemmän. Enää neljä prosenttia yrityksistä odottaa nyt myös kasvua vientiin, kun heinäkuussa vielä joka kolmas ennakoi lisäystä. "Kysyntä laahaa pohjilla."
Silti Pohjois-Suomessa teollisuus ja rakentaminen pyristelevät koko maahan verrattuna "pikkasen valoisammalla puolella", Putkonen painottaa.
Henkilöstön määrän ei odoteta enää supistuvan yhtä jyrkästi kuin menneinä kuukausina. Putkonen ennakoi kuitenkin, että kuluu ainakin puoli vuotta, ennen kuin mahdollinen kasvu alkaa näkyä myös esimerkiksi henkilöstön kysynnässä.
Palvelualoilla pudotus on koettu viiveellä. Kun nousuun päästään, joutunevat etenkin palvelualat jälleen taistelemaan ammattitaitoisesta työvoimasta.
Esimerkiksi langattoman viestinnän laitteita suunnitteleva Esje Oy on onnistunut kohentamaan asemiaan viime vuodesta. "Pieni positiivinen poikkeus", kuvaa toimitusjohtaja Matti Kainuharju yrityksen tilannetta.
Hän on silti huolissaan suomalaisten kilpailukyvystä. Kilpailijat ovat monikansallisia, Kiinassa ja Intiassa. Eivätkä suunnittelupalveluja ostavat asiakkaat halua sitoutua pitkiin tilauksiin, vaan ne pätkitään paloiksi. "Erityisosaamista pitää kehittää", Kainuharju vetoaa.