Kaakkuri on yksi tulevaisuuden Oulun aluekeskuksista. Aluekeskukselle on tunnusomaista se, että keskus on palveluvarustukseltaan liki omavarainen ja sieltä löytyy runsaasti työpaikkoja. Äkkipäätään palveluista puuttuvat Kaakkurissa oma lukio ja kirkko. "Kaakkurista tulee kohtuullisen itsenäinen. Se ei ole missään nimessä nukkumalähiö", sanoo alueen kaavoituksesta vastaava arkkitehti Timo Vanhala.
Ne muut aluekeskukset ovat Linnanmaa-Kaijonharju sekä tulevaisuuden Hiukkavaara.
Kempeleen rajalle sijoittuva Kaakkuri ei missään nimessä hajota kaupunkirakennetta, sillä koko aluekeskus perustuu vahvaan kasvuajatukseen, Vanhala toteaa ja korostaa hyvien palvelujen merkitystä: "Kaakkurista tulee hyvinkin Kempeleen kokoinen eikä se kaada mitään vaan pikemminkin voimistaa kehitystä väestönkasvun myötä. Kempele tulee Linnakankaan kaavoituksella vastaan."
Kaakkurin ykkösosa rakennettiin 1990-luvun alkupuolella. Kaakkurin suuralueen asukasluku on ollut 5 000:ssa. Lisän myötä väkimäärä nousee 15 000:een kymmenen vuoden kuluessa, jos Oulun kaupungin kasvu jatkuu ennusteiden mukaisesti.
Suuri palvelukeskus
Aivan Kaakkurin ytimeen nousee julkisten ja kaupallisten palvelujen keskus. Yhtenäisperuskoulu on jo saanut rakennusluvan. Lisäksi keskukseen tulee julkisista palveluista päiväkoti ensimmäisessä vaiheessa.
Kaupallisten palvelujen osalta Keskon suuri market on valitusten takia Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä, mutta oikeuden ratkaisua odotetaan tämän vuoden puolella. Hallinto-oikeudella ei ollut markettia vastaan. Keskon suunnitteleman Citymarketin lisäksi liikenteellisessä solmukohdassa olevaan kauppakeskukseen mahtuu myös erikoisliikkeitä.
Julkisiin palveluihin suunnitelmissa sisältyvät kirjasto, nuoriso- ja kulttuuri- sekä asukastilat, sosiaali- ja terveysasema, vanhustyön alueellinen yksikkö ja seurakuntakeskus, johon hyvinkin saattaa mahtua se puuttuva kirkko. Rakentamisaikataulu on kiinni pitkälti kaupungin budjetoinnista.
Kaakkuri I:n puolelle ryhdytään lisäksi kaavoittamaan Kaakkurin liikealuetta paljon tilaa vaativalle bisnekselle kuten kodinkone- ja huonekalukaupalle. Samoin kaavoitettavaksi tulee Vasaraperä. Vanhalalla on vasta ajatuksena jotakin autoiluun ja maatalouskonekauppaan liittyvää toimintaa. "Kaavoitus kulkee suunnittelussa edellä ja luo yhtenäisyyttä. Liike-elämä toimii sitten omien lainalaisuuksiensa mukaan", Vanhala linjaa.
Kaakkurin keskuksen ja siihen kiinteästi liittyvän Metelinkankaan alueelle tulee kaikkiaan 3 500 oululaiselle asuinsija.
Pientaloja Kiviharjuun
Tämän ja ensi kesän pientalorakentaminen keskittyy Oulussa Kaakkurin Kiviharjuun. Kaavassa on varaus korttelikoululle ja päiväkodille. Nekin ovat budjettikysymyksiä.
Pääosa Kiviharjusta on omakotiasutusta, mutta pääkadun Kuukkelitien varteen rakennetaan kolmi-nelikerroksisia pienkerrostaloja.
Alueelle on kehitetty Tiilismatalan nimellä olevien kytkettyjen pientalojen ketju, jotka vähän englantilaistyyliin toteuttaa Skanska. "Tiilismatala on sellainen omakotitalon ja rivitalon välinen asumismuoto. Maata säästyy, mutta asuntotarjonta monipuolistuu. Vastaavanlaista on jo tulossa Talvikankaalla", Vanhala sanoo.
Kiviharjusta tulee noin 1 750 asukkaan kotipaikka. Omakotitaloja kaavassa on 169, kytkettyjä asuntoja Tiilismatalassa 51 kappaletta, kun kaikkiaan asuinhuoneistoja Kiviharjuun rakennetaan noin 700. Kiviharju on Kaakkurin keskuksen kanssa ajankohtaisin alue.
Kaakkuri jatkuu asutuksen osalta Metsokankaalle ja lähestyy Kempeleen rajaa. Ensimmäisessä vaiheessa kaavoitettavaksi tulee Vanhalan mukaan Kaakkurin keskusta lähinnä olevat osat. Alueelle saatetaan varata tontit omalle kuusiluokkasarjaiselle koululle ja parille päiväkodille sekä kaupallisille lähipalveluille.
Asukkaita Metsokankaalle sopii noin 5 000. Ensimmäisessä kaavoitusvaiheessa tavoitteena on kaavoittaa 1 400 asukkaan asuma-alue. Metsokankaan rakentaminen ajoittuu vuoteen 2006 ja sen jälkeen, sillä hetkellisesti pientalotuotannon painopiste siirtyy Oulujoen pohjoispuolelle Alakyläntien varteen Jylkynkankaalle ja Kuivasjärven länsiosiin Kuivasrannalle sekä Toppilansaaren asuntomessualueelle.
Kaakkuriin on tulossa noin 5 000 ihmisen työpaikka-alue Oulunporttiin, joka jää Pohjantien ja Limingantien väliin Kaakkurin keskuksen länsipuolelle. Kulku Oulunporttiin hoituu Limingantien kautta. Oulunportin asemakaavaluonnos ehtii käsittelyyn heti juhannuksen jälkeen.
Oulunporttiin kaavoitetaan peräti 230 000 kerrosalaneliömetriä, joista 100 000:een on ilmaissut kiinnostuksensa Technopolis Oy. "Alue suunnataan lähinnä it-alalle kolmi-nelikerroksisena. Vertailua voi hakea teknologiakylästä", Vanhala neuvoo. Oulunportissa kunnallistekniset työt alkavat it-teknologian alamäestä huolimatta jo ensi talvena. Vanhala ei lähde arvailemaan, milloin rakennuksia todenteolla päästään rakentamaan, koska kyseessä on arvaamaton ala.
Oulunportin eteläpää varataan teolliseen tuotantoon, joka ei haittaa ympäristöä. Onpa Oulunportissa varaus asemallekin, vaikka VR:n mukaan se on utopiaa.
Oulunporttiin on kaavaluonnoksessa merkitty yksi torni, joka nousee 12-14 kerrokseen. Korkeutta tornilla on tuollaiset 50 metriä eli samat kuin Lentokentäntien varteen suunnitellulla Polar-Electron pallolla. Vastapaino löytyy Kaakkurin keskuksen puolelta, jonne on merkitty samanlainen torni. Näin Pohjantien molemmin puolin etelästä tulijaa vastassa olisivat Oulunportin tornit.
Kuntoiluun liikuntamaa
Suunnitelmiin kuuluu entiselle Iinatin kaatopaikalle tuleva Kaakkurin liikuntamaa. Se tulee ajankohtaiseksi joskus 2007, kun moottoriurheilukeskus on siirtynyt Ylikiimingin Kokkokankaalle.
"Liikuntamaasta tulee perheiden ja lasten liikunnan alue. Hiihto on päälaji ja ulkoilu yleensä. Myös ratsastus soveltuu alueelle. Saattaapa olla, että Ouluun saadaan jälleen pieni hyppyrimäki", Vanhala maalailee ja korostaa, että liikuntamaan suunnittelussa liikutaan vasta esiasteilla.
Liikuntamaan reitit liittyvät sujuvasti Iinatin lenkkiin ja yhteydet jatkuvat näppärästi Kempeleen puolelle.