Oulu Mittarissa on 28 ja risat, mutta Kaakkurin muurahaispesässä ahkeroidaan. Valmista syntyy melkein silmissä. Eniten keskeneräisiä koteja ja pöliseviä hiekkakenturoita on Metelinkankaalla, mutta hiki virtaa myös Kaakkurin keskustassa ja Kiviharjussa.
Keskustaan tulee lähinnä kerrostaloja, Metelinkankaalle ja Kiviharjuun pientaloja. Metsokankaan omakotitontit tulevat jakoon kolmen vuoden päästä.
Tämän viikon helteisimmät oltavat oli todennäköisesti rakennusporukalla, joka urakoi pommisuojan vesikattoa Kaakonpojankujalla lähellä kovaa kyytiä valmistuvaa Kaakkurin yhtenäisperuskoulua.
Armottomassa paahteessa vettä kului kuusi litraa päivässä per ukko, mutta miehillä oli asennetta: "Puolen vuoden päästä näitä helteitä vain muistellaan".
Koulun vieressä Pesätiellä rakennetaan kerrostaloja nuorten asunnoiksi ja marketinkin pitäisi valmistua jouluksi.
Kerrostaloista on jo vaikea pitää lukua: johonkin näille tienoin pitäisi nousta koko kaupungin korkein rakennuskin, se Sirius.
Metsokankaantie kurvaa keskeneräisen markettityömaan ohi ja muuttuu Kaakkurinojantieksi... ja edelleen Kuukkelitieksi. Kaakkurinojantieltä erkanee Siipipeilintie, jossa valmistellaan tulevaa: tienoo on täynnä painopenkkoja ja rakennusten kivijalkoja. Taas läjähtää rekkakuormallinen soraa läjähtää tantereelle ja pöly takertuu kurkkuun.
Ennen Kaakkurinojantien kuukkelivaihetta voi kääntyä Pirttilammentielle, jota pitkin pääsee sukkuloimaan Metelinkankaan lukuisille pikkukujille.
Kaikkialla on rakennusliikkeitten mainoskylttejä ja johtoja pursuavia valopylvään tynkiä.
Jouluksi valmista
Kalevantulentiellä pakkaa lapsiaan autoon Juha Kortelainen, joka on muuttanut Kaakkuriin vajaa vuosi sitten lokakuussa. Pihatyöt ovat vielä hieman kesken, mutta ne eivät tällä säällä pahemmin houkuttele.
Kalevantulentien tässä päässä on jo melko valmista jälkeä. Kortelaiset olivat itse asiassa viimeisiä, jotka sinne muuttivat.
Viereisessä tontilla on kuitenkin veres rivitalotyömaa, joten vasaroitten pauke ei hiljene tältäkään kulmalta.
Hieman etäänpänä samalla tiellä paahtaa Rami Ek omakotitalonsa sisustöissä. Ek on rakentanut taloaan oman työn ohessa; nytkin painaa töihin meno päälle. Varsinaisiin rakennustöihin Ek pääsi viime syksynä, sitä ennen tontti oli pari vuotta painopenkan alla. Nyt tehdään sisäkattoa.
Ja valmista, sitä pitäisi olla, sanotaan nyt vaikka jouluksi, nauraa Ek.
Naapurissa on töissä koko perhe. Talo on valmis sisältä, mutta ulkopuoli on kesken. Perheen vanhemmat Anne Lehtola ja Tommi Kivimäki kanniskelevat lautapinoja kaikesta huolimatta leppoisissa lomatunnelmissa. Perheen lapset 2,5 vuotias Julia ja 5-vuotias Niko koittavat auttaa parhaansa mukaan.
Perhe pääsi muuttamaan 160 neliön taloonsa viime maaliskuussa. Hyvin on viihdytty, eikä talon keskeneräisyyskään pahemmin haittaa, kun sisällä kuitenkin on valmista.
"Vaikka tuota hiekkaahan sitä tuppaa kantautumaan sisään", huokaisee Anne Lehtola.
Metelinkankaan taloissa, enemmän tai vähemmän valmiissa, suositaan uusvanhaa tyyliä. Talot ovat kohtuullisen suuria ja useimmiten puisia. Värit vaihtelevat vallattomasti keltaisesta vaaleanvihreään ja vaaleansiniseen, mitään yhtenäistä linjaa ei tunnu olevan.
Vanhempi Kaakkuri Oulunlahdentien toisella puolella näyttää enemmän tiiliseltä. Siellä pensasaidat ovat jo kasvaneet täyteen pituuteensa, eikä keskeneräisiä työmaita näy. 28 ja risat -päivänä vanha Kaakkuri tyytyy vain läähättämään hillitysti ja tarkkailemaan tyynesti tien toiselle puolen kohoavia kylkiäisiä.