Raahe Raahen museon Saako olla kupponen -näyttely Soveliuksen talossa kertoo kaakaon, kahvin ja teen historiasta sekä tuo asianmukaiset tekovälineet paremmin nähtäville.
Raahen kaupungin museoamanuenssin Eija Turusen mukaan seinätaulut kertovat näiden nautintoaineiden kulttuurihistoriasta.
Näyttelyssä on esillä näihin nautintoaineisiin liittyvää esineistöä. Pääosin esineistö on koottu Raahen museon omista esineistä, mutta mukana on myös esineitä yksityisten kokoelmista.
Keskiamerikkalaisten intiaanien kaakao oli mayojen ja atsteekkien nautintoaine ja kultaakin kalliimpi kauppatavara, jonka espanjalaiset valloittajat toivat eurooppalaisiin hoveihin.
"Alunperin kaakao oli kitkerä juoma, jota maustettiin chilillä ja muilla pippureilla."
Eurooppalaiset ryhtyivät sekoittamaan kaakaota lämpimään veteen ja makeuttamaan juomaa sokerilla. 1828 hollantilainen Kondrad van Hoyten ryhtyi jauhamaan ja erottamaan siitä rasvan pois. Kun sveitsiläiset sekoittivat kaakaon maitojauheeseen, syntyivät ensimmäiset suklaapatukat.
Kahvin syntyjuuret ovat puolestaan Etiopiassa Afrikassa, josta se Egyptin ja Turkin kautta levisi Euroopan hoveihin.
"Kahvilakulttuurista tuli erottamaton osa kaupunkikuvaa."
Suomalaiset mieltyivät nopeasti uuteen nautintoaineeseen. Suomessa kahvi sai jossakin vaiheessa ylellisyysveron, ja neljä kertaa kahvinjuonti kiellettiinkin.
Kun pula-aikana kahvia ei Suomeen tuotu, kekseliäät ihmiset tuottivat erilaisia korvikkeita muun muassa rukiista.
Tuhansia vuosia vanha tee puolestaan tuli eurooppalaisten tietoisuuteen Kiinassa. Suomeen tee rantautui osin idästä Pietarin kautta tai rannikolla kauppalaivojen mukana.