Suurelle yleisölle hämäräksi jäänyttä niin sanottua Kaakaman rajaa lähellä Tornionlaaksoa tuodaan nyt tutuksi jokamiehelle. Rajan kulun kartalla näyttävät infotaulut paljastettiin keskiviikkona Torniossa Luukkaankankaan levähdyspaikoilla molemmin puolin Kemin-Tornion moottoritietä.
Epätietoisuus satoja vuosia olemassa olleen rajan luonteesta näkyi myös siinä, että kotitalouksien menneiden vuosikymmenten kirjahyllyjen tietopankki, Pieni tietosanakirja, kertoi sen olleen Suomen ja Ruotsin välinen raja.
Siihen maailman aikaan Suomea ei kuitenkaan edes ollut olemassa. Se oli Ruotsin itäinen osa.
Lapin verotuksesta ja kaupasta kilpailivat tuhatkunta vuotta sitten länsisuomalaiset uudisasukkaat eli kveenit ja norjalaiset, sittemmin karjalaiset ja pirkkalaiset.
Ruotsin kruunu vahvisti otettaan 1200-luvun lopulla niin sanotusta Pohjanrannasta. Venäläiset eivät kuitenkaan halunneet luopua näistä alueista.
300 vuoden ajan venäläiset ja karjalaiset tekivät hävitys- ja valtausretkiään Pohjanlahden rannikkoseudulle. Ruotsin herruuden Pohjanlahden rannoilla Moskova tunnusti vasta 1595.
Ensi vuonna on kulunut 200 vuotta siitä, kun Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana keisarilliseen Venäjään. Suomen sodan jälkeen Haminan rauhassa 1809 raja entistä emämaata Ruotsia vastaan määrättiin Tornion-Muonionjokiin. Se siirsi Kaakaman rajan muistojen joukkoon.
Kaakaman raja syntyi kirkkopoliittista valtapyrkimyksistä ja rehellisestä rahanhimosta. Uppsalan piispa levitti valtaansa pohjoiseen pitkin Pohjanlahden länsirannikkoa.
Turun piispan etupiiriin kuului Pohjanlahden länsirannikko eli nykyisen Suomen puoli. Vaateet ja edut törmäsivät yhteen pohjoisen suurilla lohijoilla.
Lohta nostettiin kasapäin ja kirkko veti kaloista muhkeat verotulot. Suuremman riidan välttämiseksi piispat sopivat 1346 etupiirijaosta.
Sopimuksen mukaan Tornio seurakunta lapinmaineen kuului Uppsalan hiippakuntaan ja vuodesta 1647 Pohjois-Ruotsiin perustettuun Härnösandin hiippakuntaan. Kemi lapinmaineen kuului Turun hiippakuntaan.
"Hiippakuntien raja kulki Kaakamojoen ja Kemijoen välissä olevaa pientä Rajajokea pitkin", Tornionlaakson maakuntamuseon johtaja Henri Nordberg opasti taulujen paljastustilaisuudessa.
Maallisen hallinnon kehittyessä myös Pohjanmaan ja Länsipohjan läänien raja vakiintui samalle linjalle, Kaakaman rajalle.
